Pääkirjoitus: Palkkatukityöpaikkojen määrän kasvattaminen on Kouvolalta merkittävä viesti

Satumiia Masalin

Viime vuonna Kouvolan kaupunki kohensi talouttaan lomauttamalla kaupungin työntekijät. Tuo kertaluontoinen säästö oli 5,5 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan kaupunki maksoi liki 8 miljoonaa euroa niin sanottuja Kela-sakkoja. Edellisvuonna kuten myös vuonna 2018 tuo summa oli reilut 7 miljoonaa euroa. Korotus voi osin selittyä koronan aiheuttamalla työttömyydellä.

Kunnat maksavat Kelalle korvausta pitkäaikatyöttömistä asukkaistaan. Jos henkilö on saanut tukea 300—999 päivää, kunnan osuus työmarkkinatuesta on puolet. Korvauksen kuntaosuus nousee 70:een prosenttiin, kun tukea on maksettu vähintään 1 000 päivää.

Kela-sakot ovat kallis pieti mille tahansa kunnalle, joten Kouvola ei tee tässä poikkeusta.

Tänä vuonna kaupunki on päättänyt nostaa palkkatukityöpaikkojen määrää 200:sta 300:aan. Palkkatuella työllistettävät ovat käytännössä pitkäaikaistyöttömiä. Palkkatuella työllistetty poistuu sakkolistalta. Tällä toimella Kouvolan pyrkii pienentämään sille lankeavia Kela-sakkoja.

Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ei tuo pikavoittoja, vaan alkuun puhutaan pikemminkin merkittävästä investoinnista. Valtio maksaa 30–50 prosenttia työllistämisen kustannuksista, loppuosuus jää kuntien kontolle. Tälle vuodelle Kouvola on varannut 300 palkkatukipaikan kustannuksiin 3,6 miljoonaa euroa.

Kouvolan työllisyyspäällikön mukaan kahdeksan kuukauden mittaisen palkkatukijakson tuoma keskimääräinen säästö on 15 300 euroa henkilöltä kolmen vuoden aikana palkkatukijakson alkamisesta lähtien.

Rahaakin tärkeämpää on viesti, että kaupunki yrittää etsiä ratkaisuja sakkosumman pienentämiseksi. Ehkä sitäkin merkittävämpää on kuitenkin se, että pitkään työttömänä ollut pääsee palkkatuen turvin työn syrjään ja arjen rytmiin kiinni.

Parhaimmillaan se johtaa siihen, että pitkäaikaistyötön työllistyy. Siinä voittavat kaupunki ja koko yhteiskunta, mutta ennen kaikkea entinen työtön itse.

Kommentoi