Lukijalta: Valitettavan usein metsäkeskustelussa pidetään esillä ainoastaan metsien ilmastovaikutusta – Jos epäoikeudenmukainen ilmastopolitiikka vie leivän pöydästä, vie se samalla rivikansalaisen tuen ilmastopolitiikalta

Metsäteollisuudella on takanaan ja edessään rankka sopeutumisen vuosikymmen.

Paperiteollisuuden viennistä on leikkautunut pois neljännes, mikä merkitsee vientitulojen pienenemistä 3 miljardilla eurolla. Suurin häviäjä metsäteollisuustuotteissa on paino- ja kirjoituspaperi. Digitalisaation kehittyessä ja pandemian myötävaikutuksella paperin kysynnän ennustetaan edelleen laskevan – pysyvästi.

On aika alkaa puhua myös taloudellisista realiteeteista.

Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat, mutta metsien keskeinen merkitys Suomen hyvinvoinnin perustalle ei. Korvaako sellun, kartongin ja sahatavaran vienti paperiviennin laskua? Sijoittuvatko uudet metsäteollisuuden puupohjaisten tuotteisten jalostuslaitokset Suomeen vai vientimaihin?

Valitettavan usein metsäkeskustelussa pidetään esillä ainoastaan metsien ilmastovaikutusta, poliittista päätöstä nielujen määrästä. Pahimmillaan elämisen edellytykset sulavat ennen vauraista metsäteollisuuden maakunnista pois. Jos epäoikeudenmukainen ilmastopolitiikka vie leivän pöydästä, vie se samalla rivikansalaisen tuen ilmastopolitiikalta. Kokonaisuus on oltava hallittavissa.

Uutiset metsäteollisuuden investointien osalta ovat onneksi rohkaisevia.

Meitä on taas muistutettu myös metsien talouskäytön mahdollisuuksista. Metsien viisas käyttö ja jalostus korvaavat fossiilisia tuotteita ja sitovat pitkäaikaiskäytössä hiiltä. Suomen kestävä metsätalous on myös ilmastoteko.

Jotta Suomi nähdään mielenkiintoisena kohteena investoida, tarvitaan ryhtiliikettä metsäkeskusteluun. Nostetaan kissa pöydälle: nyt riittää metsäsyyllistäminen!

Metsillä on ympäristökestävyyden lisäksi myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Suomen hyvinvoinnin perustaa on rakennettu metsästä ja sen jalostuksesta saatavilla tuloilla. Suomella ei ole varaa hukata meidän tärkeimpään luonnonvaraamme liittyviä mahdollisuuksia.

Ei ole sattumaa, että Euroopan suurimmat metsävarannot löytyvät meiltä Suomesta. Ylisukupolvisuus kantaa. Esimerkki siitä, miten maailman parhaimmin hoidetut metsät luovat kestävästi hyvinvointia. Muulla maailmalla on paljon opittavaa Suomen hyvästä metsänhoidosta – ei päinvastoin.

Jenny Hasu

kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (kesk.)

Kouvola

Aleksi Eskelinen

kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (kesk.)

Kuopio

Arttu Karila

kuntavaaliehdokas (kesk.)

Jyväskylä

Kommentoi