Lukijalta: Kimolan kanavan veneliikenteessä ei ole enää ruuhkia

Sunnuntaina 25.7. tämän lehden etusivulla oli otsikko ”Veneilijöiden määrä Kimolan kanavalla on kasvanut viime vuodesta”. Neljällä sisäsivulla esiteltiin kuvien kera Kouvolan järvipelastajien arkea ja haastateltiin yhtä paikallista veneilijää kanavan lähialueelta.

Otsikosta ja artikkelista ei käynyt ilmi, mihin viime vuoden ajanjaksoon tämän vuoden veneilijöiden määrää verrattiin. Tietysti, jos vertaus koski ajanjaksoa tämän vuoden toukokuusta kuluvan heinäkuun loppuun, otsikon lause on totta. Kanavahan avattiin vasta 3. elokuuta viime kesänä, eikä järviveneilijöitä päässyt ennen sitä lainkaan kanavan läpi.

Olen tehnyt yhdistyksemme puheenjohtajan kanssa viimeisen vuoden aikana 5–6 autoretkeä Voikkaan ja Iitin venesatamiin. Viimeisimmän retkemme teimme Kimolaan ja Vuolenkoskelle lauantaina 17.7. klo 11.30–14.30 välisenä aikana.

Menomatkalla Pyhäjärven suunnasta emme nähneet kanavalla yhtään venettä ennen sulkua ja sama toistui palatessamme.

Tuolloin ainoa näkemämme vesialus sulun itäpuolella oli Pyhäjärven suuntaan ajanut heinolalainen vanha risteilylaiva M/S Pyhäjärvi. Sen kyydissä oli 20–30 matkustajaa. Näimme kanavan laitamilla myös useita onkijoita. Otimme laivasta valokuvia sen puksuttaessa ohitsemme. Tyhjää kanavaa näkyy kuvissa molempiin suuntiin kilometrien verran.

Verrattuna viime vuoden elo- ja syyskuun runsaisiin venemääriin kanavan itäosa oli lauantaina 17.7. siis täysin tyhjä veneilijöistä. Ja sulullakin oli vain kolme avovenettä, ei kauempaa tulleiden isompia matkaveneitä.

Sen sijaan sulun kioskin P-paikalla oli yli 30 autoa ja kioskin edusta täynnä jäätelön syöjiä.

Jo kanavan rakennustöitä aloitettaessa kirjoitin osaltani tähän lehteen, että valtaosa kanavan matkailutuloista saadaan Kimolassa, kuten useimmilla muillakin järvikanavillamme, autoilijoilta.

Tuo asia on tiedostettu parhaiten Iitin Vuolenkoskella. Siellä olevien maapalvelujen ääreltä bongasimme 17.7. varttitunnissa yli 160 pysäköityä autoa ja satoja jalkautuneita ihmisiä. Kylän laivarannan vierasvenelaitureissa oli samaan aikaan viitisentoista venettä.

Voikkaalla laitureiden vierasvenepaikat eivät ole täyttyneet samalla tavalla, koska vesimatka esimerkiksi Vuolenkoskelta kanavan ja Pyhäjärven suuren selän kautta Kymijoen varteen on pituudeltaan yli 30 kilometriä. Ja sama matka on ajettava myös takaisinpäin.

Mielestäni artikkelissa olisi ollut paikallaan mainita, että iittiläisetkin veneilijät voivat tehdä omista satamistaan Kimolan kautta veneretkiä Päijänteelle yhtä hyvin kuin Voikkaan Virtakiven ja Hirvelän laitureiden veneilijät Kouvolasta. Eihän iittiläisiltäkään ole Kimolan kanavan käyttöä kielletty.

Pekka Hyvärinen

sihteeri

Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys ry

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka