Kommentti: EU:n tulee jatkossakin varautua auttamaan Valko-Venäjältä pakenevia

Valko-Venäjän presidentinvaaleista tulee maanantaina kuluneeksi vuosi. Vuodessa maa on saanut osakseen laajaa kansainvälistä huomiota, joka on kohdistunut erityisesti siellä tapahtuvaan opposition ja muiden hallinnolle kriittisten äänten tukahduttamiseen.

Toimittajiin ja aktivisteihin on kohdistunut väkivaltaa ja kiinniottoja, joita on tehty keinoja kaihtamatta.

Esimerkiksi toukokuussa Valko-Venäjä määräsi Ryanairin koneen laskeutumaan Minskiin tekaistun pommiuhan perusteella. Todellinen syy pakkolaskulle selvisi pian, kun oli koneesa ollut oppositioaktivisti Raman Pratasevitš otettiin kiinni ja pidätettiin.

Valko-Venäjällä odottaa rangaistus

Viimeksi maailman huomio on kohdistunut Tokiossa järjestettäviin olympialaisiin ja Krystsina Tsimanouskajaan. Hän arvosteli Valko-Venäjän urheilujohtoa, minkä vuoksi maan olympiakomitea yritti palauttaa Tsimanouskajan takaisin Valko-Venäjälle vasten hänen tahtoaan.

Urheilun tiedetään olevan tärkeää maan presidentille Aljaksandr Lukašenkalle, joka on ollut aiemmin maan olympiakomitean johtaja. Nyt virkaa hoitaa hänen poikansa Viktor Lukašenka.

Tsimanouskajan antaman kritiikin hinta oli kova, sillä voi olla, ettei hän enää palaa Valko-Venäjälle ainakaan vaarantamatta omaa turvallisuuttaan.

Tsimanouskaja kertoi uutistoimisto The Associated Pressille, että kotimaassaan häntä odottaa rangaistus. Juoksija sai humanitaarisen viisumin Puolasta, jonne hänen puolisonsa ja lapsensakin matkustivat.

Keinot puuttua Valko-Venäjän toimintaan ovat vähäiset

Tsimanouskajan tapaus tekee jälleen selväksi sen, ettei Valko-Venäjän valtaapitäviä kritisoivan tarvitse olla oppositioaktivisti tai toimittaja joutuakseen uhatuksi.

Jää nähtäväksi, miten esimerkiksi Kansainvälinen olympiakomitea aikoo puuttua tilanteeseen.

Ulkopuolisten toimijoiden vaikutusmahdollisuudet maan sisäisiin asioihin ovat valitettavan rajalliset, ja toistaiseksi muu maailma on vaikuttanut voimattomalta puuttumaan tehokkaasti Valko-Venäjällä pitkään jatkuneeseen sortoon.

Myös Euroopan unionin keinovalikoima on pieni. Valko-Venäjältä viime syksynä vaalien jälkeen paennut oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja vetosi unioniin joulukuussa sanomalla, etteivät rangaistukset autoritaarista hallintoa vastaan ulotu tarpeeksi pitkälle.

Vaatimusten esittäminen Valko-Venäjälle tai yksittäisille ihmisille määrätyt matkustuskiellot ja heidän varojensa jäädyttäminen eivät ole näyttäneet hetkauttavan Lukašenkan hallintoa.

Unionin jäsenmaineen on tarjottava suojelua

Mahdollisten rangaistusten asettaminen on usein tasapainoilua. Valko-Venäjällä niiden pitäisi painostaa hallintoa kuitenkaan koitumatta tavallisten kansalaisten harmiksi. Ulkopuolelta lienee myös vaikeaa suunnata tukea maan kansalaisyhteiskunnalle, sillä sen toiminta on jatkuvasti uhattu.

Euroopan unionissa voimme kuitenkin tukea Valko-Venäjältä pakenevia ihmisiä. Tsimanouskaja perheineen sai suojelua ja viisumin Puolalta, ja joulukuussa Liettua päätti myöntää hallituksen vainoamille valkovenäläisille maksuttomia viisumeita, mitä Liettuassa asuva Tsihanouskaja pitää tärkeänä ja konkreettisena tuen osoituksena.

Tätä tukea unionin tulee varautua tarjoamaan jatkossakin, sillä nykyiset rangaistustoimenpiteet eivät ole purreet Valko-Venäjän hallintoon ja sen ihmisoikeusloukkauksiin.

Elisa Airasvirta

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien toimittaja.

Kommentoi