Pääkirjoitus: Ilmastotoimien aika on nyt

Tehkää nyt joku jotain. Näin saattoi tavallinen suomalainen huokaista kärvistellessään kesän helteissä. Vaikka aurinko oli monelle mieluinen vieras, yli 30 asteen helteissä häiritsi karvas maku. Ilmastokriisi valui hikenä selkäpiitä pitkin.

Samantyylinen viesti tuli maanantaina kansainväliseltä ilmastopaneelilta IPCC:lta. Satojen tutkijoiden kokoaman raportin mukaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitää tehdä rajuja toimia ja mieluiten heti. Vain näin ilmaston lämpeneminen voidaan rajata alle kahteen asteeseen.

Rajaaminen onnistuu tutkijoiden mukaan vain, jos vuoteen 2050 mennessä maapallo on hiilineutraali. Tämä tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä syntyy enintään sen verran kuin hiilinielut pystyvät niitä sitomaan.

Painopisteen pitää raportin mukaan olla päästöjen vähentämisessä. Meren ja metsien kyky sitoa hiilidioksidia todennäköisesti heikkenee ilmastonmuutoksen myötä.

Maailman ilmatieteen järjestön suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas totesi maanantaina, että raportin ennusteista on vaikea etsiä myönteisiä merkkejä. Hyvänä hän piti kuitenkin sitä, että poliittista tahtoa ilmastotoimille on nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Hurskaita toiveita nopeille toimille esitettiin myös ympäri maailmaa. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kommentoi, että raportin täytyy soittaa kuolinkelloja hiilelle ja fossiilisille polttoaineille.

Myös päinvastaisia lausuntoja kuultiin. Australian konservatiivinen pääministeri Scott Morrison ilmoitti tiistaina, ettei maa ota käyttöön tavoitteita päästöttömyydestä. Vaikka maa on viime vuosina kärsinyt erityisesti kuivuudesta ja maastopaloista, se on jatkuvasti vastustanut muiden maiden pyyntöjä asettaa virallisia tavoitteita hiilipäästöjen vähentämiseksi.

Suomessa ministereillä tuntui olevan yhteinen näkemys siitä, että ilmastotoimia tulee vauhdittaa. Sille on hyvät perusteet, sillä Suomi kuuluu maapallon nopeimmin lämpeneviin alueisiin. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puhui muun muassa kuntien ilmastotoimien tukemisesta nykyistä laajemmin.

Enää ei kannatakaan käyttää aikaa sen pohtimiseen, pitäisikö jotain tehdä, vaan ryhtyä toimeen. Se tarkoittaa väistämättä vaikeilta tuntuvia muutoksia, jotka näkyvät jokaisen suomalaisen arjessa. Niiden hyväksymistä helpottaa se, että vaihtoehto on vielä huonompi.

Eeva Sederholm

eeva.sederholm@esaimaa.fi

Kommentoi