Lukijalta: Hyvinvointialueen toiminta ei ole tähtitiedettä

Palvelujen järjestäminen lähtee ihmisten tarpeista. Alueet ja niiden asukkaat päättävät, miten palvelut järjestetään oman alueen ja sen asukkaiden parhaaksi. Palvelujen tuottamisessa tarvitaan kaikkia toimijoita: julkisen sektorin lisäksi yksityisiä yrityksiä ja kolmatta sektoria.

Kilpailutus on jo ennestään tuttua ja palveluseteleiden käyttö yleistyy. Toimintojen välillä ei tarvita joka käänteessä konsulttiselvityksiä. Alueelliset ja paikalliset luotettavan ja hyvän palvelun yritykset työllistyvät entiseen tapaan, toivottavasti paremminkin. Palvelujen tarve ei ole mihinkään katoamassa, vaikka ikärakenteen ja asumisen muutoskehitys luonnollisesti muokkaa tarpeitakin.

Jatkossa oman terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon palveluista vastaavat samat toimijat eli hyvinvointialueet. Näin vähennetään asioiden ja asiakkaiden pompottelua paikasta toiseen sekä kustannusten ja hallinnon siirtelyä jonkin toisen tahon hoidettavaksi.

Samoin yhdistetään terveys- ja sosiaalitoimen palvelut. Samalla, kun haetaan ratkaisuja terveydenhuollon kysymyksiin, voidaan selvittää myös ihmisen muuhun hyvinvointiin ja toimeentuloon liittyviä asioita. Ei se kaikissa tapauksissa helppoa tule olemaan – hokkuspokkustemppuihin on turha uskoa.

On hyvä muistaa, että kyseessä on myös sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen yhdistäminen saman katon alle. Ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyön on oltava saumatonta. Tämä lisää turvallisuutta, eikä palvelujen saatavuutta ja tuottajia voida näillä perusteilla karsia, vaan tarpeellisia ovat niin pienet terveysasemat kuin vapaapalokunnatkin.

Palvelut on turvattava haja-asutusalueilla, kaupungeissa sekä taajamissa asuville valtakunnallisesti yhdenvertaisesti. Intohimoinen keskittäminen ja toimintojen tuottamisen ajaminen isoille ylikansallisille toimijoille ei satu tähän yhtälöön.

Juha Kytömäki

Pasi Jokela

Sauli Ojala

aluevaaliehdokkaaksi suostumuksensa antaneet, keskusta

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka