Lukijalta | Taudin pelko voitti, kun suomalaiset rokotettiin poliota vastaan 1980-luvulla

Kohtasin rokottamattoman keski-ikäisen miehen, joka kieltäytyy kokonaan rokotuksesta. Itselleni palautuu tuosta muisto 1950-luvun alulta, kun yksitoistavuotiaana livistin luokasta rokottajatädin ilmestyessä paikalle.

Tuolloin piikkipelon peruste oli toki muuta kuin nykyneulan. Silti se saattaa olla vielä jollekin este. Tai jokin muu pelko, joita esimerkiksi sosiaalinen media levittää vastuuttomasti. Aihe vaikuttaa niin myyttiseltä, että asenteisiin on helppo vaikuttaa salaliittoteorioiden tai uskonnollisten uskomusten väittämin.

Viime vuosisadan puolivälin jälkeen rokotettiin väestömme kahdesti polion eli lapsihalvauspandemian vuoksi.

Polionyrkki päätti koko Suomen rokottamisesta vuonna 1984 – sokeripala neulan sijaan oli suomalainen erikoisuus.

Rokotusohjelma saatiin nopeasti käyntiin, sillä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimineella Lääkintöhallituksella oli lainmukainen oikeus määrätä kunnat tekemään terveydenhuoltoon liittyviä toimia ilman poikkeusololakeja. Käytännön organisointi tapahtui kunnissa. Operaatio onnistui upeasti läpi Suomen viidessä viikossa 9.2.–15.3.1985. Poliorokotuksen sai 95 prosenttia kansalaisista.

On tietysti todettava, että sokeripalojen jakelu oli helpompaa ja mukavampaa kuin nyt koronarokotteen pistäminen.

Rokotevastaisuuttakin havaittiin. Pelko poliosta oli kuitenkin suuri, sillä 1950-luvun epidemiat olivat vielä muistissa ja monien lähipiirissä oli yhä polion vaurioista kärsiviä.

Joillekin ihmisille outo rokote oli tietysti pelottava, varsinkin kun mediassa esiintyi ennen kampanjaa myös väärää tietoa sen haitoista. Taudin pelko kuitenkin voitti.

Keitä ei kannata kuunnella? Liian ehdottomia ihmisiä. Ensinnäkin niitä, jotka eivät luota tieteeseen, vaan väittävät tietävänsä paremmin. Sitten myös niitä tiedemiehiä, jotka väittävät olevansa ehdottoman oikeassa.

Kunnon tiedemies on nöyrä ja aina avoin uudelle tiedolle.

Esko Aspivaara

Savonlinna