Lukijalta | Apua mielenterveysongelmiin on saatava aina tarvittaessa – Mielenterveyttä tukevia palveluita tulee olla tarjolla niin kouluissa ja oppilaitoksissa kuin terveydenhuollossa

Suomalaisten mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa jo vuosia ja pitkään jatkunut poikkeustilanne on vain vaikeuttanut tilannetta. Se ei ole ainut selittävä tekijä, mutta sillä on ollut vaikutuksensa.

Erityisesti toisen asteen opiskelijoiden masennus- ja ahdistusoireilu on tilastojen mukaan lisääntynyt viime vuosina (HS 17.12.21). On äärimmäisen tärkeää, että mielenterveysongelmien kanssa kamppailevaa ei jätetä yksin, vaan apua ja tukea on saatavilla aina tarvittaessa.

SDP onkin linjannut hoitotakuussaan, että myös mielenterveyden haasteiden kanssa kiireettömään hoitoon pitää päästä viikossa.

Mielenterveyden ongelmien tunnistaminen aikaisemmassa vaiheessa ja nopeampi avun saanti estävät ongelmien vaikeutumista ja monimutkaistumista. Samalla mahdollistetaan myös useampien ongelmien hoitaminen perusterveydenhuollon piirissä, lyhyemmillä hoitojaksoilla ja kevyemmillä toimenpiteillä.

Mielenterveyspalveluiden tulee olla kynnyksettömiä. Järjestöjen tekemällä työllä on tässä paikkansa ja roolinsa, joka on hyödynnettävä. Mielenterveyttä tukevia palveluita tulee olla tarjolla niin kouluissa ja oppilaitoksissa kuin terveydenhuollossa, eli siellä, missä ihmiset yleensäkin arjessaan ovat.

Lisäksi kouluihin ja toiselle asteelle tarvitaan enemmän käsiä ja kontaktiopetusta. Itseohjautuvuusvaatimukset ovat jo liian suuret.

Opintojen ja työn ulkopuolella oleville nuorille palveluita tulee olla saatavilla esimerkiksi Ohjaamoissa tai muiden palveluiden yhteydessä. Myös digitaalisia palveluita pitää hyödyntää fyysisten palveluiden rinnalla. Nuorille sähköisten palveluiden kautta avun luo hakeutuminen on luontevaa ja toisinaan voi olla helpompaa hakea apua sähköisesti kuin kasvotusten.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että digitaalisia palveluita ei tule tarjota vain kustannussyistä, vaan niiden tulee aidosti hyödyttää sekä asiakasta että työntekijää. Palveluiden järjestämisen osalta on huomioitava myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tai halua käyttää digitaalisia palveluita.

Marinin hallitus on SDP:n johdolla ohjannut lisärahoitusta mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan lisää toimia tarvitaan; esimerkiksi Kelan kuntoutuksen kautta saatavan terapian kriteerien keventämistä hoitovelan purkamiseksi.

Myös lyhytterapian saatavuutta tulisi parantaa esimerkiksi lisäämällä se palveluvalikkoon perusterveydenhuollon yhteyteen. Toimivia mielenterveyspalveluita ei ole mahdollista rakentaa ilman riittävää määrää osaavia ammattilaisia. Resursseja on oltava riittävästi ja sen lisäksi mielenterveystaitoja pitää opettaa ja vahvistaa kouluissa jo perusasteelta lähtien.

Lisäksi tarvitsemme enemmän hyväksymisen kulttuuria paineiden lisäämisen sijasta: ei ole vain yhtä sapluunaa, jonka läpi on elämänsä kuljettava.

Henna Hovi,

aluevaaliehdokas (sd.)