Lukijalta: Sosiaalityö on jäänyt taka-alalle aluevaalikeskustelussa

Sosiaalialan eri sektoreilla työskennelleenä tätä vaalihumua kuunnellessa ajattelen, että sosiaalityö on jäänyt taka-alalle keskusteluissa, kuten myös pelastuspalvelut.

Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Se, että myös haavoittuvassa ja vaikeimmassa elämäntilanteessa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja tuen.

Sosiaalialalla on jo vuosia ollut henkilöstöpulaa. Sote-alan työruuhka on ollut päättäjien tiedossa jo pitkään.

Pandemian aikaan tilanne on kärjistynyt ja entisestään lisännyt työpainetta niin sosiaali- kuin terveyspuolella. Siinä kun valtion virastot ovat rajanneet palveluaan pandemian vuoksi, sosiaalitoimistossa paikataan tilannetta, jotta ihminen saa asiaansa eteenpäin ja välttämättömän avun.

Monet tarvitsevat ohjausta ja tukea arkielämässä selviytymiseen. Joskus työntekijän on mentävä asiakkaan kotiin ja saatettava hänet tarvittavaan palveluun.

Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat, koulupudokkaat nuoret ja kielitaidottomat henkilöt tarvitsevat usein pitkäjänteisempää ohjausta ja tukea.

Myös ikäihmiset tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukea heille kuuluvien palvelujen hakemisesta. Esimerkiksi Kelan tiedon mukaan Suomessa tuhansilta ikäihmisiltä on hakematta kansaneläke tai takuueläke.

Julkisessa keskustelussa ihmettelemme ja vertailemme terveyskeskukseen pääsemisen nopeutta alueittain.

Voisimme myös puhua sosiaalipalveluiden ja mielenterveyspalvelujen jonotusajoista, sosiaaliammattilaisten jaksamisesta, kriisi- ja pelastuspalvelujen merkityksestä avun tarvitsijalle sekä siitä, miten uupuneet vanhemmat saavat apua perhetyöstä. Listaa voisi jatkaa loputtomasti.

Pitkillä jonotusajoilla on syrjäännyttävä vaikutus. Esimerkiksi kuukausien jonotusaika lastenvalvojalle, perheneuvolaan, velkaneuvojalle tai mielenterveyspalveluihin voi hidastaa asioiden käsittelyä muilla sektoreilla ja lisätä asiakkaan ongelmia. Sote-palvelut kulkevat rinnakkain, ja niihin jonottaminen voi heikentää elämänlaatua sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.

Varhaisella ennaltaehkäisyllä säästetään kustannuksia ja vähennetään avuntarvitsijan kärsimystä sekä sijaiskärsijöiden määrää. Hyvinvointialueen kehittämisessä ja toimivien palvelujen järjestämisessä tarvitaan alan ammattilaisten näkökulmaa sekä talousosaamista, unohtamatta kokemusasiantuntijuutta palveluiden käyttämisessä.

Päivi Pylvänäinen

Sosiaaliohjaaja, aluevaaliehdokas (vihr.)

Kommentoi