Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Aluevaaleissa ratkaistaan mielenterveyden tulevaisuus

Aluevaaleissa 23.1. valittavien aluevaltuustojen edustajat linjaavat mielenterveyden osalta muun muassa asukkaiden mielenterveysongelmien hoidosta, hoitoon pääsyn nopeudesta, mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytyksistä sekä mielenterveyden edistämistyöstä.

Mielenterveystyölle on Kymenlaaksossa suuri tarve. Maakunnassa on paljon esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymisriskissä olevia nuoria, pitkäaikaisen toimeentulotuen varassa eläviä sekä kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 17-vuotiaita. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat laitoshoitopainotteisia, ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikko.

Kymenlaakson hyvinvointikertomuksen 2020–2025 mukaan strategiset painopisteet ja tavoitteet korostavat mm. oikeutta hyvään mielenterveyteen, turvalliseen arkeen, terveelliseen ympäristöön ja merkitykselliseen elämään. Toteuttamisen keinona on mm. syrjäytymisen ehkäisy ja eriarvoisuuden vähentäminen osallisuutta vahvistamalla.

Osallisuuden mahdollistaminen ei yksin viranomaisten työnä vahvistu. Siinä järjestöt voivat tarjota kanavan, mutta se edellyttää maakunnan hallinnolta ja päättäjiltä järjestöjen toiminnan hyväksymistä tasa-arvoisena viranomaistyön kanssa. Vapaaehtoistyön tukemista.

Yhtäältä tiedetään asiantuntijoiden näkemysten ja tutkimusten tuloksena, mitä ihminen tarvitsee voidakseen hyvin, mutta toisaalta yhteiskunnassamme vallitsee melko kapea-alainen hyvinvointinäkemys. Siinä teknologia ”kolisee”.

Hyvinvoinnissa ja merkityksellisessä elämässä on ennen kaikkea kysymys ihmisen ja ihmisyyteen liittyvistä perustarpeista olla olemassa ihmisen perusolemuksen mukaisesti. Voidaan kysyä, mikä henki meitä kannattelee ja mitä ihminen tarvitsee.

Kaiken ikäisillä tärkein on rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarve. Ihminen tarvitsee myös arvostusta ja kunnioitusta.

Kun ihmisen mieli sairastuu, ihminen kadottaa merkityksen elämäänsä ja kuntoutuminen voi olla pitkä prosessi. Tässä prosessissa tarvitaan tavallisia ihmisiä rinnalla kulkijoina. Se on matalan kynnyksen palvelua parhaimmillaan.

Kun matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei ole tarjolla eikä ennaltaehkäisevään työhön satsata, mielenterveysongelmat pahenevat ja pitkittyvät. Mielenterveysongelmien hoito tuleekin saattaa kuntoon toteuttamalla terapiatakuu.

Lisäksi mielenterveystyöhön tulee panostaa jo varhaisesta vaiheesta neuvolasta alkaen. Työn tulee ulottua punaisena lankana vauvasta vaariin. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen tulee huomioida.

Tunnemme ihmisten arjen Kymenlaaksossa. Vaikutamme MIELI Suomen Mielenterveys ry:n paikallisten jäsenjärjestöjen kautta. Tarjoamme matalan kynnyksen tukea kriiseissä sekä tukea mielenterveyskuntoutujille ja muuten psyykkisesti oireileville henkilöille.

Tarjoamamme palvelut ja toiminta ovat arvokasta, kustannustehokasta mielenterveystyötä, joka ehkäisee mielenterveysongelmia, tuo säästöjä ja vähentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta. Haluamme toimia hyvinvointialueiden ja kuntien yhdenvertaisina yhteistyökumppaneina, ja varmistaa tiiviin yhteistyön sekä järjestöjen rahoituksen tulevien päättäjien kanssa.

Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kuluerä: mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Hyvinvointialueiden terveyttä edistävän työn keskiöön on asetettava mielenterveystyö, vahvistettava sen resursseja ja taattava nopea hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa.

Tulevien aluevaltuutettujen ymmärrys mielenterveydestä on ratkaisevan tärkeää koko alueen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen äänestäjä varmistaa tuen mielenterveystyölle kysymällä ehdokkaaltaan, kuinka tämä aikoo edistää mielenterveyttä Kymenlaaksossa.

Koronan jälkeen tarvitaan vahvaa satsausta hoitoon ja tukeen, jotta mielenterveyden hoitovajeet pystytään purkamaan. Ihmisiä ei saa unohtaa yksinäisyyteen.

Jorma Korpela

Puheenjohtaja, MIELI Kotkan seudun mielenterveys ry

Anita Sipilä

Puheenjohtaja, MIELI Kouvolan Mielenterveysseura ry

Jari Hinkkurinen

Puheenjohtaja, MIELI Vuoroveto Mielenterveys ry

Mirja Sysmäläinen

Kriisikeskusjohtaja, MIELI Vuoroveto Mielenterveys ry, Vuoroveto-kriisikeskus