Lukijalta | Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma

Suomessa suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Yhä useammalla on kuitenkin ongelmia, sillä fyysinen, henkinen ja materiaalinen pahoinvointi tuntuvat kasaantuvan monesti samoille nuorille.

Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, sillä vaikka epidemia vaikuttaa kaikkiin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat.

Kriisin haittavaikutukset myös kasaantuvat jo valmiiksi huonommassa asemassa oleville. Jo nyt on nähtävissä, että lapsiperheköyhyys, yksinäisyyden tunteet ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Myös nuorten ulkopuolisuus koulutukseen ja työelämään on lisääntynyt.

Suomessa on eri arvioiden mukaan 40 000–100 000 syrjäytynyttä nuorta. Kuilun hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä nähdään olevan kasvussa. Syrjäytymiseen on monia syitä, jotka johtuvat niin yhteiskunnallisista rakenteista kuin nuoresta itsestään.

Yksi suurimmista syistä syrjäytymiseen on nuorten yksinäisyys. Yksinäisyyden seurauksena voi ilmetä tunne- ja käyttäytymisongelmia. Nämä voivat vaikuttaa sosiaaliseen pärjäämiseen, psyykkisiin sairauksiin ja fyysiseen terveyteen sekä näkyä koulutus- ja työuran häiriöinä.

Mitä pitempään etsimme ratkaisua asiaan, sen kalliimmaksi se tulee. Syrjäytymisellä on kova hinta yhteiskunnalle ja yksilölle. Suomessa syrjäytymisen ehkäisemiseen ja syrjäytyneiden auttamiseen kohdennetaan merkittävästi julkisia varoja. Painopiste on usein ongelmien ratkaisemisessa – ei niinkään niiden ennaltaehkäisyssä.

Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin pidempinä työurina, alhaisempana työttömyytenä, korkeampina verotuloina ja vähäisempinä korvaavien palveluiden tarpeena. Syrjäytymisen ehkäisyyn ei ole yhtä oikeaa keinoa.

Lasten ja nuorten palveluja on paljon tulevissa hyvinvointialueissa. Onkin tärkeää, että hyvinvointialueilla on riittävästi rahaa palvelujen toteuttamiseen. Itse pitkään nuorison kanssa töitä tehneenä näkisin, että olisikin tärkeää panostaa neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun sekä lasten- ja mielenterveyspalveluiden tukemiseen. Unohtamatta nuorisopalveluita ja koulujen tuottamia palveluita.

Esko Lavonen

Aluevaaliehdokas (kok.)