Hallitus ilmoitti 18.3. linjauksistaan koskien määräaikaisia täsmätoimia, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Välittömät toimet kohdennettiin palkansaajille työmatkavähennyksen parantamiseen sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lisätoimia on tulossa ainakin maataloudelle ja kuljetuspuolelle.
Eläkejärjestöt ovat yhdessä ja erikseen ilmoittaneet pitävänsä päätöstä epäoikeudenmukaisena maamme eläkkeensaajille ja vaatineet hallitukselta myös heille suunnattuja täsmätoimia. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen tekemä esitys ylimääräisestä kansaneläkeindeksin korotuksesta on nyt enemmän kuin tervetullut.
Helmikuussa yleinen inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 4,5 prosenttia. Asiantuntijat ovat arvioineet, että maaliskuussa hinnat tulevat nousemaan yli viisi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Eniten nykyisessä tilanteessa on häviämässä omakotitalossa asuva, sähköllä tai öljyllä kotiaan lämmittävä autoilija, jolla kotitalouden inflaatio voi nousta maaliskuussa jopa kymmeneen prosenttiin. Lisäksi asiantuntija-arvioiden mukaan ruoan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna viidestä kymmeneen prosenttia. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on arvioinut, että Suomessa ruokaan menee vastedes jopa viidennes tuloista, kun nyt tuo osuus on 11 prosenttia.
Edellä mainittu inflaatiokehitys iskee nyt erityisen pahasti pieni- ja keskituloisten kansalaisten kukkaroon, sillä heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa hupenee juuri noiden kaltaisiin pakollisiin menoihin. Tilanne on siis oleellisesti pahentunut tuon hallituksen edellisen päätöksen jälkeen.
Eläkkeensaajienkin tilannetta on hallituksen nyt pakko tarkastella uudelleen. Liian moni uhkaa joutua tilanteeseen, jossa pitää päättää ja tehdä valintoja sen suhteen, että lämmittääkö asuntoaan, syökö lääkkeensä vai ostaako ruokaa. Nyt jos koskaan tarvitaan konkreettisia tukitoimia.
Eläkkeensaajien Keskusliiton Kymen piiri kannattaa lämpimästi ministeri Sarkkisen tekemää esitystä kansaneläkeindeksiin toteutettavasta ylimääräisestä indeksitarkistuksesta ja vaatii sen toteuttamista mahdollisimman nopeasti.
Lisäksi esitämme, että maassamme otetaan käyttöön väliaikaisesti menettely, jossa työeläkkeiden indeksitarkistukset tehdään kahdesti vuodessa. Tällainen käytäntö oli voimassa vuosina 1977–1984, jolloin keskeisin syy asiaan oli 1970-luvun alkupuolella öljykriisin seurauksena valloilleen päässyt inflaatio. Indeksikorotus työeläkkeisiin tehtäisiin vuodenvaihteen lisäksi heinäkuun 1. päivänä, jolloin tarkistuksen määrä olisi kaksi viidesosaa (40 %) seuraavan vuodenvaihteen arvioidusta indeksitarkistuksesta.
Kansaneläkkeisiin tehtävä ylimääräinen tasokorotus sekä esittämämme malli työeläkkeiden korotukseksi auttaisivat eläkeläisten elämää elinkustannusten nopeasti noustessa. Työeläkkeiden osalta se ei juurikaan toisi lisäkustannuksia.
Tänä vuonna eläkemeno lisääntyisi mutta se pienenisi vastaavasti ensi vuonna, koska seuraavan vuodenvaihteen indeksikorotus olisi normaalia pienempi. Vaadimme, että lainsäädännön valmistelu ja toimeenpano edellä mainittujen indeksitarkistusten toteuttamiseksi tulee käynnistää välittömästi.
Jarmo Lahtinen
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n hallituksen jäsen, Kymen piirin puheenjohtaja