Lukijalta | Kouvolan kiinteistöjen myyntisuunnitelmista

Kouvolan kaupungin johdossa tuntuu olevan melkoinen halu hävittää meidän kriittistä infraa, tässä tapauksessa myydä juuri rakennettuja kouluja, päiväkoteja ja kunnostettuja pelastusasemia. On totta, että myynnistä tulisi rahaa kaupungille, joka kärsii merkittävästä rakenteellisesta alijäämästä, mutta mihin sitten raha käytettäisiin?

Suunnitelmissa ja keskusteluissa on ollut Urheilupuiston uimahallin laajennus, eli uusi uimahalli usean kymmenen miljoonan euron edestä. Myös kulttuurikorttelista on vielä moninkertaisesti hurjempia kaavailuja, unohtamatta uuden palloiluhallin keskusteluja. Myynnistä saadut rahat tuskin edes näihin riittäisivätkään.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Poliitikot ja kuntahallinto ovat surkeita sijoittajia, joiden uusilla julkisinvestoinneilla ei saavuteta taloudellista lisäarvoa.

Kun tällä hetkelläkään emme kykene pitämään huolta perusinfrasta, jonka korjausvelka kasvaa merkittävästi, niin miten kykenisimme pitämään huolta tulevaisuudessakaan, etenkin kun rahat laitetaan uudiskohteisiin?

Kyse on oravanpyörästä, joka ruokkii vain itseään. Ensin tulisi laittaa perusta kuntoon, eikä kriittistä infraa, kuten pelastusasemia, kouluja ja päiväkoteja tule myydä missään nimessä ulkomaisten käsiin.

Nyt esitetty myynnin aiesopimus ja siten myynti tulee kuntalaisille, kymenlaaksolaisille ja suomalaisille veronmaksajille pidemmässä ajassa kalliimmaksi kuin oma omistaminen. Ei ole mitään järjellistä syytä sitoa käsiämme tällaiseen sopimukseen.

Toki kiinteistösijoitusyhtiön kannalta se olisi lottovoitto, sillä valtio tai kunta on varma vuokralainen. Ulkomainen kiinteistösijoitusyhtiö ei harjoita hyväntekeväisyyttä, vaan lähtökohtaisesti hakee 5–6 prosentin voittoa sijoitettuun pääomaan nähden. Yrityksen kate menee pois Suomesta, millä on vaikutusta talouteemme ja siten köyhdyttää kansakuntaa.

Kriittisen infran osalta menetämme myös yksinoikeudellisen päätäntävallan kiinteistöihimme. Myöskään ulkomaista sijoitusyritystä eivät sido mitkään määräykset olla myymättä kiinteistöjä edelleen, jos maariski kasvaa liian suureksi.

Nyt esitetyssä aiesopimuksen tekemisessä ei selviä, millaisiin sanktioihin tai sakkomaksuihin joudumme, mikäli varsinaista sopimusta ei tehdä.

On toki kannatettavaa päästä eroon kiinteistömassasta, jolle meille ei ole käyttöä, eikä niissä ole kriittistä välttämätöntä toimintaa ja niiden ylläpitokustannukset ovat kohtuuttomat. Näistä toisaalta sijoitusyhtiö ei ole kiinnostunut, miksiköhän.

Syytä on myös muistaa, että hyvinvointialue, vielä Kymsote, on halukas ostamaan toimintansa kannalta tarvitsemiaan kriittisiä kiinteistöjä, kuten pelastusasemia. Veronmaksajien kokonaisetu on, että hyvinvointialueen tarvitsemat kiinteistöt myydään hyvinvointialueelle.

Tämä parantaa tulevaisuudessa kustannusten kokonaishallintaa, omistajuutta sekä päätäntävaltaa Kymenlaakson mittakaavassa ja on siten kuntalaisten edunvalvonnan kannalta taloudellisempaa.

Joni Mörk

Kaupunginvaltuutettu (ps.), Kouvola