Lukijalta | Hyvinvointialueen täytyy edistää lapsen oikeuksia

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämistä valmistellaan parhaillaan kiivaasti. Hyvinvointialueen rakentamisen aika on tärkeä vaihe. Nyt luodaan ne rakenteet, jotka ohjaavat hyvinvointialueen päätöksentekoa pitkälle tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueen vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen. Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet luovat velvoittavan pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.

Hyvinvointialueet, kuten myös valtio ja kunnat, kuuluvat julkiseen valtaan. Perustuslaki edellyttää, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Lasten kannalta erityisen merkittävä ihmisoikeussopimus on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Siihen sisältyy laajasti sosiaalisia oikeuksia, kuten oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja terveyspalveluihin ja oikeus sosiaaliturvaan. Julkisella vallalla on myös velvoite tukea vanhempia lasten kasvatuksessa ja järjestää lastensuojelupalveluita.

Hyvinvointialuetta velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus luo perustan kestävälle lapsi- ja perhepolitiikalle. Lapsen oikeuksien sopimuksen läpileikkaavat yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus tulla kuulluksi. Näiden periaatteiden tulee ohjata myös hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa lapsia koskevissa asioissa.

Lapsen oikeuksien sopimukseen, muihin ihmisoikeussopimuksiin ja perusoikeuksiin pohjautuva ja parlamentaarisessa komiteassa valmisteltu kansallinen lapsistrategia julkaistiin keväällä 2021. Lapsistrategia antaa suuntaviivat myös hyvinvointialueen lapsia ja perheitä koskevalle työlle. Esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi tulee ottaa systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa ja toimintaa hyvinvointialueella.

Lapsivaikutusten arviointi tulee ulottaa myös talousarviopäätöksiin. Lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti on huomioitava hyvinvointialueen toiminnassa. On tärkeää, että nämä asiat kirjataan hyvinvointialuestrategiaan. Meidän on muistettava, että lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään. Niitä on toteuttava kaikessa lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa joka päivä.

Christa Carpelan

Kokoomuksen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen

MLL:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja