Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Kuusankoskelta on lopetettu melkein kaikki

Julkisia palveluita on lopetettu Kuusankoskelta vapaan markkinatalouden aikakaudella 1980-luvulta alkaen. Omalta syntymäpaikaltani Kuusaalta ovat palvelut loppuneet niin, että jäljellä eivät ole kuin seurakunnan tilat, Kymijoen sillat ja Mäkikylän palvelukeskus toistaiseksi.

Miten tähän on tultu? Syitä voivat olla oikeistolainen markkinatalous, yksityistämisen ylenpalttinen arvostus ja hallintotavan muutos. Lisäksi sosiaalinen ajattelu on katsottu julkisessa toimessa toissijaiseksi tavaksi.

Mieleeni on ajan myötä tullut entisaikojen linnanherrojen aika. Silloin kaikki valta oli linna-alueen muurien sisällä. Ulkopuolella eli kituva kansa, joka maksoi työllä ja veroilla keskittyneen hallinnon rikkaan elämän.

Kouvolassa ovat muun muassa hallinto, julkiset virastopalvelut, terveysasemat, yksityiset terveysasemat lääkäreineen, pankit ja erikoisliikkeet keskittyneet niin sanotun vanhan Kouvolan suppealle alueelle.

Kuusaalle on jätetty tyhjät tilat. Etenkin autiot kaupungintalo ja aluesairaala surettavat. Kouvolan tekninen lautakunta näkyy omaavan myös kulttuuritietämystä ratkaistessaan Kuusaan betonipylväiden kohtalon antamalla purku-urakan. Onko teknokratia kaatanut paikalliskulttuurin historioineen?

Vertauksena mainitsen, että Kotkassa on suuri sairaala ja vielä sen ympärillä 5–6 kilometrin etäisyydellä kolme terveysasemaa. Samoin on Lappeenrannassa. Kuusaalla on ainut terveysasema laboratorioineen yhdeksän kilometrin päässä. Lähin sairaala on Kotkassa.

Kuntaliitos ei tuonut Kuusaalle juurikaan hyvää. Keskitetty hallinto tuhlasi jopa satoja miljoonia euroja kohteisiin, jotka eivät olleet lain mukaan kuntalaisille tarkoitettuja hyvinvoinnin tarpeita.

Ratamon kokonaiskustannuksista ei ole annettu julkisuuteen tietoja. Kaikkine oheiskuluineen ne saattavat olla lähempänä 90:ää miljoonaa kuin 68:aa miljoonaa euroa. Tällä rahalla olisi saatu oikea sairaala terveelliseen ja väljään paikkaan.

Jos voisin, kääntäisin ajan takaisin 1970-luvulle, jolloin tahtoisin nähdä yhteisen hyvinvoinnin alkavan kehittyä uudelleen ”puhtaalta pöydältä”.

Ilkka Hyvärinen

Eläkeläinen, yhdyskuntatekniikan mies