Lukijalta | Puolustusvoimien merkitys Kymenlaakson elinvoimalle on Suomessa ainutlaatuinen

Hei hei mitä kuuluu? Kymenlaakson liitto ei taida tietää, miltä maakunnassa tuntuu. Itäisen Suomen elinvoimaa pohtivalle työryhmälle pyydettiin laittamaan lausunnot, mitä vallitsevassa tilanteessa tulisi tehdä. Valitettavasti Kymenlaakson liitto ei jättänyt tähän lausuntoa. Lausunnot ovat julkisia ja löytyvät laustuntopalvelu.fi-sivulta.

Kouvolan kaupungin kattava lausunto oli jättänyt suureksi hämmästykseksi lausumatta puolustusvoimien merkityksestä kotimaakuntaan.

Itä-Suomen elinvoimaa pohtiva työryhmä on perustettu tekemään ehdotuksia, itäisen suomen elinvoimaa vahvistavia toimenpiteistä. Kymenlaaksossa itseoikeutetusti listalla ovat investoinnit kulkemiseen (mm. VT15) ja koulutuksen vahvistaminen. Erittäin suureksi harmiksi puolustushallintoon liittyvät kysymykset loistavat poissaolollaan.

Puolustusvoimien merkitys alueen elinvoimalle on Suomessa ainutlaatuinen. Muuttunut turvallisuusympäristö tarkoittaa lisäpanostuksia puolustusvoimien toimintaan. Kymenlaaksossa toimii Vekaranjärven varuskunta, Utin jääkärirykmentti, sekä Haminan reserviupseerikoulu ja Kouvolassa Logistiikkarykmentin esikunta. Lähellä Lappeenrannassa Maasotakoulu. Kaikki oman alansa huippuja.

Kun muu valtionhallinto on viimeisen viidentoistavuoden aikana vetäytynyt Kymenlaakson tantereilta, on puolustusvoimien rooli korostunut entistään. Valtion alueellinen läsnäolo ei ole poliittista sanahelinää. Viranomaisten tehtävien järjestäminen alueilla on syytä tehdä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Kouvolassa tiedämme tuskallisen hyvin mitä oikeuslaitosten, osan poliisin ja ratatyötehtävien siirto muihin maisemiin on kaupungille tarkoittanut.

Puolustushallinnossa on tehty selvitys, miten monipaikkaisuuden lisäämistä voidaan edistää. Olisiko tämän jatkokehittäminen mielekästä? Pohdittavana näkökulmana on puolustusteollisuus, jonka rooli vahvistunee Nato-jäsenyyden myötä.

Kymenlaakso on tunnettu sen vahvasta vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä. Se lujittaa kansalaisten maanpuolustustahtoa ja parantaa viranomaisten ja kansalaisten valmiutta silloin, kun henkistä resilienssiä koetellaan. Korona osoitti, että tarvitsemme lisääntyvissä määrin erilaisia valmiuksia. On luonnollista kehittää siviilikriisinhallintaa juuri tällä alueella ja panostaa valmistautumiseen sellaisten uhkien kuten hybridivaikuttaminen ja energiansaantoon liittyvien ongelmien edessä. Jotka ovat jo nyt Euroopassa arkipäivää. Miten tätä kokonaisuutta voisi Kymenlaaksossa viedä eteenpäin?

Aluekehityksen ABC lähtee omien vahvuuksien kautta. Puolustusvoimien luulisi olevan kaupungeille muutakin kuin juhlapuheita.

Jenny Hasu

Kaupunginvaltuutettu (kesk.)