Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Puunjalostusteollisuutemme arvokas kulttuuriympäristö on vaarassa Kuusankoskella

Kuusankosken–Kymintehtaan teollisuusympäristö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2010). Sen historiallista ydinaluetta on Kymijoen ympäröimä Kuusaansaari, jolla sijaitsee tehtaan vanhin rakennus, tiilinen pahvikuivaamo vuodelta 1886. Rakennuksen on suunnitellut Herman Lindell, joka oli tuolloin arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikelin palveluksessa.

Kyseessä on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen puunjalostusteollisuuden muistomerkki. Kuusankoski-Seura ry. on tehnyt rakennuksesta suojeluesityksen, ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus vahvisti suojelun rakennusperintölain nojalla joulukuussa 2021. Rakennuksen omistaja, Kemira Chemicals Oy, joka on aiemmin tehnyt kuivaamorakennuksesta purkuilmoituksen, on valittanut tästä päätöksestä vedoten rakennuksen huonoon kuntoon. Huonoon kuntoon on tosin johtanut pitkään jatkunut kunnossapitotöiden laiminlyönti.

Ympäristöministeriö on päätöksellään 28.8.2022 kumonnut ELY-keskuksen suojelupäätöksen. Ministeriö toteaa, että ”kun otetaan huomioon rakennuksen sijainti asemakaava-alueella ja tehdasalueella, rakennuksen kunto, nykyinen käyttö ja käyttömahdollisuudet tulevaisuudessa, ei entisen pahvikuivaamon suojelu muodosta niin tärkeää yleistä etua, että kohde tulisi suojella rakennusperintölailla”.

Tällä päätöksellä se on antanut viestin kaikille vanhojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten omistajille: laiminlyökää rakennusten kunnossapito ja jättäkää vauriot korjaamatta, niin palkitsemme teidät purkuluvalla. Samalla se on jättänyt huomiotta asiantuntijaviranomaisen, Museoviraston, samoin kuin paikallisten viranomaisten ja kotiseutujärjestön kannat.

Ympäristöministeriön omilta sivuilta voimme lukea, että valtioneuvosto on vuonna 2017 päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Näiden tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa sekä toimia kaavoituksen ennakoivan ja vuorovaikutteisen viranomaistyön välineenä.

Näinkö on nyt toimittu Kuusankosken teollisuusympäristön kohdalla? Pelkään, että seuraavana on vuorossa Kuusaansaaren muut 1800-luvun teollisuusrakennukset, vanha paperitehdas ja sähkösentraali, jotka muodostavat vielä tänään Tammerkosken kansallismaisemaan verrattavan teollisen kulttuurimaiseman.

Saaren keskellä kohoava Kemira Chemicalsin klooridioksidilaitos puolestaan saa jatkaa toimintaansa estäen samalla arvokkaiden rakennusten uuden käytön.

Lauri Putkonen

Kirjoittaja on rakennetun kulttuuriympäristön tutkija.