Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Hallitukselta puuttuu täysin suunnitelma velkaantumisen katkaisemiseen

Kouvolan Sanomat nosti 4.10. pääkirjoituksessaan esiin rajun todellisuuden: Suomi velkaantuu täysin holtittomalla tavalla. Valitettavasti pääkirjoitus jäi tärkeästä aloitteestaan huolimatta vajaaksi nostaessaan velkaantumisen syyksi vain koronapandemian hoidon. Pandemia vaati valtiolta pakollisia menolisäyksiä, mutta ylivelkaantumisen takana on maamme hallituksen ideologinen ja huoleton suhtautuminen velkaantumiseen.

Suomen historian velasta kolmannes on otettu nykyhallituksen neljän toimintavuoden aikana. Tämä ennätys ei kakkukahveja ansaitse. Viime hallituksen aikaansaama talouden tervehdytys on enää kaukainen muisto. Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan voimakas velkaantuminen alkoi jo ennen koronaa ja ilman pakollisia kriisimenojakin velkaa on otettu miljardeja ja miljardeja.

Ylivelkaantumisesta varottaneita vähäteltiin, mutta nyt korkojen noustessa huumaavaa vauhtia valtionvelan korkomaksujen miljardit ovat suoraan pois koulutuksesta, terveydenhuollosta tai maanpuolustuksesta. Ongelmallisinta on, että hallitukselta puuttuu täysin suunnitelma velkaantumisen katkaisemiselle ja vielä vuonna 2026 Suomi velkaantuu lähes 10 miljardia euroa. Kyse ei siis ole koronasta. Kysymys on hallituksen kyvyttömyydestä priorisoida ja hoitaa vastuullisesti suomalaisten rahoja.

Holtittomalla velkaantumisella on kaksi yhteiskuntaa negatiivisella tavalla järisyttävää ongelmaa. Ensinnäkin se rapauttaa turvallisuuttamme ja valtion mahdollisuuksia auttaa ihmistä seuraavan kriisin tullessa kohdalle. Kuten huolestuttavasta nykykehityksestä voi arvata, seuraavaa kriisi kurkkii jo oven takana.

Toisaalta velkaantuminen tulee iskemään toimeliaisuuteen, yrittäjyyteen ja ahkeruuteen. Ilman näitä kolmea suomalaisen hyvinvoinnin turvaavaa talouskasvua on mahdoton saavuttaa. Maassa, jossa keskituloisen henkilön 100 euron lisäansiosta valtio nappaa puolet ollaan jo nyt äärirajoilla. Ilman rohkeita ja osittain myös kivuliaitakin päätöksiä velkaantuminen uhkaa nostaa veroja ja veronkorotus taas tarkoittaa samaa kuin palkanalennus.

Valtion kirstun pohjan näkyminen haastaa myös Kymenlaakson elämän ja kuoleman kysymyksen valtatie 15:n kunnostamisesta. Tässä ajassa rajamaakuntien asiaa ei voi enää käsitellä pelkästään aluepolitiikkana vaan Kymenlaakson pitäminen elinvoimaisena on Suomelle myös turvallisuuskysymys. Siksi ylivelkaantuminen tulee iholle.

Ville Kaunisto

Kansanedustaja (kok.)