Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Perinteiset oppikirjat ovat yhä tärkeitä, kirjoittaa Inkeroisten yhtenäiskoulun oppilas Helmi Nippula

Koulussamme käytetään digitaalisia oppikirjoja muutamissa oppiaineissa. Ne jakavat mielipiteitä oppilaiden ja opettajien välillä.

On ymmärrettävää, että monien mielestä digikirjat ovat helppo ja toimiva vaihtoehto. Mutta ovatko ne kuitenkaan paras vaihtoehto oppilaiden hyvinvoinnin, jaksamisen ja oppimistulosten kannalta?

Monesti varsinkin iltapäivän oppitunneilla oppilaat ovat jo hieman väsyneitä. Jos silloin pitää vielä olla tietokoneella, ainakin itselleni se aiheuttaa usein esimerkiksi päänsärkyä, joka pilaa loppupäivän.

Samaan aikaan kun kouluissa opetetaan, että nuorten ruutuaikaa pitää vähentää ja kirjoja tulisi lukea enemmän, oppilaiden ruutuaikaa lisätään koulussa, ja kirjojen käyttöä opiskelussa vähennetään.

Joinakin päivinä suositeltu kahden tunnin ruutuaika ylittyy jo koulupäivän oppituntien aikana, ja kotona se voi kasvaa vielä kotitehtäviä tehdessä sekä oman ruutuajan vuoksi.

Oletko joskus tutkinut vanhoja koulukirjojasi? Se on nostalgista ja herättää paljon tärkeitä muistoja vuosien varrelta. Itsekin olen monesti tutkinut mielenkiinnolla omiani ja jopa isovanhempieni vanhoja koulukirjoja. Onko tämä jäämässä lopullisesti historiaan?

Oppikirjoilla, kuten muillakin kirjoilla, voi olla paljon tunnearvoa. Vanhoista tehtäväkirjoista on mielenkiintoista seurata oman osaamisen ja vaikkapa käsialan kehittymistä.

Toisaalta digitaalisissa kirjoissa on paljon hyviäkin puolia, ja on ymmärrettävää, miksi monet opettajat pitävät niitä parempana vaihtoehtona. Ongelmaa kirjojen kotiin unohtumisesta ei ole, ja kiertävien oppikirjojen huonokuntoisuudesta ei tarvitse huolehtia. Digikirjat ovat myös ekologisia, sillä ne säästävät paperia.

Niiden tieto on aina ajan tasalla, toisin kuin kirjojen. Myös tekstien muokkaaminen ja korjaaminen on helpompaa ja vaivattomampaa. Digikirjat soveltuvat hyvin tiettyihin oppiaineisiin, joissa kirjaan sisältyy paljon tekstiä.

Mielestäni toimivin ratkaisu olisi, jos kaikissa oppiaineissa käytettäisiin perinteisiä oppikirjoja, mutta niiden tukena ja täydennyksenä jotakin digitaalista aineistoa. Esimerkiksi joitakin tehtäviä ja pidempiä tekstejä on mukavampi kirjoittaa koneella. Itse koen myös, että kirjoja käytettäessä pystyn hyödyntämään enemmän visuaalista muistia.

Perinteiset kirjat toimivat parhaana ja selkeimpänä pohjana opiskeltavalle tiedolle ja tehtäville, eikä niiden käytöstä saa luopua. Kirjoja ei voi korvata tietokoneilla.

Helmi Nippula

Kirjoittaja on Inkeroisten yhtenäiskoulun 8. luokalla.