Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Työperäisestä maahanmuutosta apua Kouvolan väestönmuutokseen

Tällä hetkellä Suomen väestö kokee suurempia muutoksia kuin ehkä koskaan ennen. Suuret ikäluokat eläköityvät ja lisäävät julkisen sektorin taakkaa. Ihmiset muuttavat yhä enemmän pienistä kunnista isompiin kaupunkeihin, useimmiten joko opinto- tai työmahdollisuuksien perässä. Samalla lisääntynyt maahanmuutto tuo Suomeen lisää työntekijöitä, mutta myös lisääntynyt pakolaisten määrä toimii suurena huolen aiheena useille ihmisille.

Kouvolassa väestönmuutos vaikuttaa hyvin suurelta osin negatiivisesti. Viime vuosikymmenten aikana muuttoliikkeen seurauksena kasvava osa Kouvolalaisista on muuttanut suurempiin kaupunkeihin opinto- ja työmahdollisuuksien perässä.

Tämä luonnollisesti tarkoittaa, että vuosien mittaan Kouvolassa on yhä vähemmän veronmaksajia, ja kaupungilla ei täten tule olemaan varaa tarjota yhtä laadukkaita palveluja asukkailleen. Palvelujen väheneminen taas saa entistä suuremman osan ihmisistä muuttamaan suurempiin kaupunkeihin ja kuntiin ja näin edistämään tätä muuttoliikkeen noidankehää.

Myös suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy Kouvolassa tämän muuttoliikkeen seurauksena hyvin voimakkaasti. Kymsoten julkistamien tietojen mukaan, Kouvolassa asuvista noin 28 prosenttia eli likimain 22 000 ihmistä ovat iältään yli 65-vuotiaita.

On oletettavissa että tästä väestöryhmästä miltei kaikki ovat jo eläkkeellä. Näin suuri eläkeläisten määrä yhdessä pienenevän veronmaksajakunnan kanssa luovat tilanteen, jossa julkisten palvelujen kuten terveydenhuollon tarve kasvaa, mutta kunnan resurssit ylläpitää näitä palveluja eivät.

Tällainen ongelma koskettaa paitsi Kouvolaa, myös valtaosaa Suomen kunnista. Vaikka tämänhetkinen eläkeläissukupolvi on keskimäärin vauraampaa kuin edellinen, ei se silti suoranaisesti auta kuntien asemaa. Vaikka eläkeläisillä on paremmin varaa käyttää kunnan sisäisiä palveluja, näkyy tämä kunnan varoissa vasta yrityksiltä perittävissä verotuloissa.

Näitä väestönmuutoksen aiheuttamia ongelmia ratkoakseen tarvitsisi Kouvola entistä enemmän työntekijöitä ja veronmaksajia.

Yksi keino tämän ongelman hoitoon voisi olla työperäisen maahanmuuton tukeminen. Esimerkiksi kielikurssien tukeminen ja uusien työpaikkojen luominen voisivat rohkaista maahanmuuttajia muuttamaan juuri Kouvolaan. Vaikka tämä lyhyellä tähtäimellä lisäisi kunnan menoja, maksaisi se itsensä työvoiman lisäännyttyä takaisin.

Näkisin myös jonkin maahanmuuttajien imagoa parantavan kampanjan ikävän tarpeellisena. Vaikka tulisi olla aivan selvää, ettei ammattipätevyyden omaavaa ihmistä tulisi syrjiä maahanmuuttajataustansa suhteen, tapahtuu tällaista syrjintää eritoten työnhaun yhteydessä valitettavan paljon.

Itse näen yhteiskunnassamme lisääntyvän monikulttuurisuuden hyvinkin positiivisena ja luonnollisena asiana. Modernin maailman kehittyessä globalisaation seurauksena on entistä yleisempää törmätä ihmisiin, joiden kulttuuri ja tausta eroavat omastamme. Tällainen mahdollisuus vaikkapa keskustella ja oppia eri kulttuureiden eroista on upea asia, jota toivoisin tapahtuvan enemmänkin.

Kuten jo tämän tekstin alussa totesin, tällä hetkellä Suomen väestö kokee suurempia muutoksia kuin ehkä koskaan ennen. Meillä on kuitenkin monia mahdollisuuksia sekä kunta- että valtakunnallisella tasolla ratkaista näistä muutoksista aiheutuneita ongelmia.

Erityisesti Kouvolassa näkisin työperäisen maahanmuuton tukemisen erityisen tärkeänä tämän hetkisten ja tulevien ongelmien selättämiseksi.

Teo Rautio