Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Kiinteistöverojen rajulle nousulle ei ole perusteita

Kiinteistönomistajien maksettavana olisi ensi vuonna ennätyksellisen suuri kiinteistövero, jos Raklin laskelmat toteutuisivat. Rakli on kiinteistön omistajia ja rakennuttajia edustava järjestö.

Raklin mukaan kiinteistöveroissa on tällä hetkellä jopa 7–9 prosentin korotuspaine, mikä johtuu kesäkuussa tapahtuneesta rakennuskustannusindeksin noususta lähes kymmeneen prosenttiin.

Kiinteistöveron korotus olisi kohtuuton ja heikentäisi entisestään ihmisten mahdollisuuksia selvitä asumiskustannuksistaan.

Rajusti nousevat sähkö- ja energiakustannukset sekä odotettavissa oleva korkotason nousu ovat jo nyt saaneet niin lapsiperheet, yksinasuvat kuin pienituloiset sellaisen maksutaakan alle, mistä heillä on vaikeuksia selvitä. Kansalaisten toimeentuloa rasittavat myös muiden elinkustannusten ja hintojen reippaat nousut.

Raklin kanssa voi olla samaa mieltä siitä, että hallituksen on tehtävä nopea päätös ja estettävä kiinteistöveron historiallisen suuri nousu. Järjestö muistuttaa, että tänä vuonna kiinteistöverouudistuksen kaatoi huoli asumisen kustannusten rajusta noususta. Samaa perustelua voidaan käyttää myös nyt.

Kunnan päättämää kiinteistöveroa alettiin Suomessa periä vuonna 1993. Vero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle.

Mahdollinen kiinteistöveronnousu tulisi sellaisenaan tai vastikkeissa omistusasujien sekä liike- ja toimistotilavuokralaisten maksettavaksi.

Kiinteistöveron kohtuuttoman suurelle nousulle ei ole perusteita siksikään, että kiinteistöjen arvot ovat etenkin ruuhka-Suomen ulkopuolella selvässä laskussa. Itä-Suomessa, haja-asutusalueilla kiinteistöjen hinnanlasku on ollut viime vuosina jopa dramaattista.

Rakli muistuttaa, että jälleenhankinta-arvojen indeksitarkistuksen tavoitteena on ollut, että verotusarvojen muutokset heijastelisivat muutoksia rakennuksen markkina-arvossa. Näin ei nyt kuitenkaan ole, vaan rakennuskustannusindeksin vuosimuutos on järjestön mukaan ollut keskimäärin alle kaksi prosenttia.

Siksi on myös perusteltua vaatia kiinteistöveron jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteiden nopeaa muutosta niin, että se toisi Raklin esityksen mukaan ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.