Itärataa vastustava Sheikki Laakso on huolissaan eduskuntapaikastaan. Hän arvelee, että perimmäinen tarkoitukseni Itäradan puolustamisessa on puoluepoliittinen.
Näin ei ole, en kuulu mihinkään puolueeseen. En myöskään ole kuullut, että perussuomalaiset puolueena olisi Itärataa vastaan.
Tilanne Itäradan suhteen muuttui, kun Venäjä hyökkäsi naapurimaahansa. Suomi haki Naton jäseneksi ja itärajasta tulee Naton itäraja. Uusi tilanne mahdollistaa hankkeen EU-rahoituksen kasvun jopa niin, että Suomen osuudeksi jää murto-osa. Rahoitus haetaan tietysti etukäteen. Myös jo päätetyn, Suomelle 6 miljardia maksavan koronaelvytyspaketin käyttö on suunnattava uudestaan infrahankkeisiin inflaation takia.
Hankeyhtiöt ovat suunnittelua varten. Kouvolassa tehdään runsaasti ratojen ja teiden suunnittelutyötä. Nämä työt menisivät, jos hankkeet ajetaan alas.
Yksikään tie, silta tai rautatiehanke ei ole liiketaloudellisesti kannattava. Ne ovat tarpeellisia, ja siksi julkinen valta tarvitaan rahoittamaan niitä.
Valtatie 15:n kunnostus ja levennys ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta se on Kouvolan asukkaille tarpeellinen, koska keskussairaala sijaitsee sen päässä.
Pessakosken silta ja Eerolan golfkentän tien poikki tehty rautatien alikulkusilta Kuusankoskella eivät olleet kannattavia. Sillat tehtiin liikenneturvallisuuden takia.
Sheikki Laakso arvelee Itäradan maksavan Kouvolan veromaksajille 100–150 miljoonaa. Rautatien 100–150 vuoden pitoajalla rasitus on Sheikin luvuilla miljoonan vuodessa. Hankkeessa on mukana 10 kaupunkia Kouvolan lisäksi. Verorasitus valtion hankkeessa jaetaan Suomen koko väestölle.
Lentorata–Porvoo–Kouvola-hankkeella on valtava merkitys Kouvolan kehitykselle ja kiinteistöjen arvolle.
Kukaan ei saa yksin aikaan mitään, mutta yksi vastustaja voi Suomessa torpata minkä tahansa hankkeen.
Julkisin varoin tehtävästä investoinnista kuuluukin keskustella ennen vaaleja. Jokaiselta ehdokkaalta kannattaa makkaran lomassa kysyä, mikä on ehdokkaan ja puolueen linjaus Itäradasta.
Pertti Eskelinen
DI, eMBA
Kouvola