Saappaat jalassa: Kalastusopas Mika Palm: Haukea ei saa syksylläkään punaisella puukengällä

Saappaat jalassa -podcastissä puhutaan siitä, miten petokalaa pyydetään syksyllä. Mika Palm kertoo myös kalastuksesta Pohjois-Norjassa.

Mika Palmin mukaan Pohjois-Norjan kalavesiltä pilkittävä puna-ahven löytyy usein jopa 200 metriä syvistä vesistä. Mika Palmin kotiarkisto

Matti Tieaho

Kalastusopas Mika Palm kannustaa kalastuksenharrastajia lahdelmiin ja kaislikoiden viereen. Petokalat ahven, kuha ja hauki ovat siirtyneet kesän jälkeen matalampiin vesiin, ja isojen yksilöiden löytäminen on nyt helpompaa kuin kesällä.

Vaikka kalaisat kohteet löytyvät helposti, ei vapakalastus kuitenkaan ole niin helppoa kuin yleisesti annetaan ymmärtää. Haukea ei saa syksylläkään punaisella puukengällä. Ja kun hauki ei ole syömäpäällä, keinot ovat vähissä joka tapauksessa.

—Kun hauki pistää suun kiinni, niin se on kiinni ja pysyy. Sille ei kelpaa mikään.

Mika Palm antaa Saappaat jalassa -podcastissä ohjeita syksyiseen vapakalastukseen. Hän muistuttaa, että kalastustekniikan kehittyessä — niin laitteiden kuin osaamisenkin osalta — onnistuminen on entistä helpompaa. Vanha perussääntö pitää kuitenkin paikkansa: pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vieheellä ja veden lämpötilallakin on väliä. Loka-marraskuussa meriveden lämpötila Suomenlahdella on noin kahdeksassa astetta. Se on Palmin mukaan paras lämpötila kaislikosta löytyville hauille.

Kalamiesten kalakalentereihin Palm ei usko, vaikka nekin voivat osua joskus kohdalleen.

— Kellokin on kaksi kertaa vuorokaudessa oikeassa, vaikka se on pysähtynyt, Palm sanoo.

Matti Tieaho (vasemmalla) juttelee Mika Palmin kanssa Saappaat jalassa -podcastissä. Matti Tieaho

Vavan varressa paatinnaulan kokoisesta

Palm on kalastanut ”paatinnaulan” kokoisesta lähtien. Parikymppisenä harrastus lähti ”totaalisesti lapasesta”, ja kalastusoppaaksi kouluttautunut Palm on seurannut itäisen Suomenlahden kehitystä ainakin 1990-luvulta lähtien. Taimenen ja lohen pyynti on vuosikymmenten kuluessa vaihtunut haukeen, kuhaan ja ahveneen. Lohikalan saanti on paljon vaikeampaa kuin ennen.

Syitä entistä vaativampaan kalastustilanteeseen on monia. Palm tähdentää, että vaikka ammattikalastajien lukumäärä on vähentynyt, merestä löytyy kuitenkin valtavasti seisovia pyydyksiä. Hänen mielestään rysät verottavat kalakantaa paljon tehokkaammin kuin urheilukalastajat vapoineen..

Myös kaloja syövät merimetson verottavat osan kaloista, eikä Palm unohda sitäkään, että kalastuspaine on lisääntynyt. Suomenlahdella varsinkin hauen vapakalastus on lisääntynyt. Myös hylkeet ovat itäisellä Suomenlahdella lähestyneet mannerta, ja ne käyttäytyvät entistä röyhkeämmin.

Mika Palm tuntee myös pohjoisnorjalaiset meriolot. Siellä kalat ovat keskimäärin paljon isompia kuin Suomenlahdella. Tässä turska. Mika Palmin kotiarkisto

Norjassa kaikki on isompaa

Urheilukalastaja Palm tunnetaan myös intohimoisena Norjan-kalastajana. Pohjois-Norjan rannikkoalueet ovat tuttuja, samoin siellä piileksivät ruijanpaltaat, turskat ja seit. Ruijanpallasta Palm kutsuu lihakseksi, joka halutessaan vetää siimat kelasta, oli jarru missä asennossa tahansa. Palm vertaakin seitä moottoripyörään, jos kotoinen hauki on polkupyörä.

Kalastusoppaana Palm muistuttaa vapakalastajia turvallisuudesta. Pelastusliiveissä tai kelluntapuvussa hän ei itse lähde syksyisille kalavesille. Turvallisinta on pukeutua pelastuspukuun ja paukkuliiveihin. Niissä vedenvaraan joutunut selviytyy useita tunteja nolla-asteisessakin vedessä. Hypotermia ei valtaa kehoa niin nopeasti kuin kelluntapuvussa, jonka sisään pääsee kylmää vettä.

Kuuntele Mika Palmin puhetta Matti Tieahon juontamasta Saappaat jalassa -podcastissä. Seuraava jakso ilmestyy kahden viikon päästä, eli 7. marraskuuta. Silloin puhutaan villisiasta. Edellisessä jaksossa puhuttiin kanalintujen metsästyksestä Lapissa.

Kuuntele ja tilaa Applen podcast -sovelluksessa

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa

Kuuntele ja tilaa Google podcastseissa

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka