Saappaat jalassa: Markku Myllylä tietää, miten Jäämerellä juksataan – Kalastusneuvos kirjoitti oppaan, johon hän keräsi kokemuksiaan 42 vuoden ajalta

Markku Myllylä paljastaa Saappaat jalassa -podcastissä, miten kuningasrapu juksataan laillisesti virvelillä.

Markku Myllylä tietää myös, miten kuningasrapuja juksataan. Markku Myllylän kuva-arkisto

Matti Tieaho

Kalastusneuvos Markku Myllylä kertoo uusimmasta kalastuskirjassaan Saappaat jalassa -podcastissä. Kuusamossa asuva Myllylä julkaisi hiljattain kirjan Jäämeren kalastus (Karttakeskus 2021), jossa hän kertaa oppimaansa Norjan merikalastuksesta.

Muun muassa Kalatalouden Keskusliiton johtajana pitkään toiminut Myllylä on käynyt Jäämerellä kalassa kuudella eri vuosikymmenellä. Ensimmäisen kerran hän juksasi norjalaiskaloja vuonna 1979.

Suomalaisissa kalastuslehdissä on vuosien saatossa esitelty norjalaista merikalastusta suppeilta merialueilta, mutta Myllylä luo yleiskatsauksen noin 1300 kilometrin alueelle, joka alkaa Lofoottien eteläpuolella olevasta Bodøsta ja päättyy itään Kirkkoniemelle, aivan Venäjän rajan tuntumaan.

Pahimmaksi virheeksi Norjaan mentäessä Myllylä mainitsee ylimielisen varustautumisen. "Kiinalaisten hempulavehkeiden" sijaan kannattaa hankkia kunnolliset laitteet, jotka kestävät myös suuria kaloja.

– Kun kala karkaa, ja katsotaan, että lukko on pettänyt, niin eipä siinä paljon voi muuta tehdä kuin katsoa peiliin.

Yleisohje rannalta kalastamiseen on, että syvä vesi on kalastajan kaveri.

Markku Myllylä

Myllylän mukaan Norjassa voi kalastaa paitsi veneestä myös maalta. Silloin pitää etsiä syviä vesiä. Myllylän vinkki onkin hakea paikka, jossa rantakallio laskee jyrkästi mereen. Matalissa on yleensä paljon merilevää, johon uistimet jäävät helposti kiinni.

– Yleisohje rannalta kalastamiseen on, että syvä vesi on kalastajan kaveri.

Ruijanpallasta Myllylä on saanut erityisesti Kaimaani- ja Karikko-uistimilla. Markku Myllylän kuva-arkisto

Myllylä on kalastanut Jäämerellä paitsi kaloja myös kuningasrapuja. Omatoimisesti kalastusturistit eivät voi kuningasrapua kalastaa, mutta osallistumalla paikallisen ammattikalastajan ravunpyyntiristeilylle on mahdollista koettaa rapua myös juksaamalla.

– Se on aika jännää puuhaa. Olisiko ollut 130 senttiä jalkojen väli suurimmalla ravulla, jonka olen itse onkinut.

Kuningasravun lisäksi venäläiset ovat istuttaneet Jäämerelle lumirapuja. Sitäkin Myllylä on koettanut onkia, mutta toistaiseksi tuloksetta.

– Sellaisia biologien arveluja on, että lumirapuja olisi Jäämeressä ainakin kymmenkertainen määrä kuningasrapuihin verrattuna.

Jäämeren alueelta on tavattu yli 240 erilaista kalalajia. Myllylä on saanut saanut 42 vuoden aikana yli 20 eri lajia. Tässä isosimppu. Markku Myllylän kuva-arkisto

Myllylä on mukana myös Kuusamoon perustetussa Kuusinkijoki kuntoon -yhdistyksessä, joka valmistelee Kuusinkijoen vapauttamista. Kun Kuusinkojokeen 1950-luvulla tehty voimalaitospato aikanaan avataan, sen yläpuolelle saadaan vähintään puolensataa kilometriä kutupaikkoja taimenelle.

Myllylä on luottavainen sen suhteen, että Etelä-Karjalassa padoista vapautettava Hiitolanjoki ja Kuusamon Kuusinkijoki saavat seuraajia lähitulevaisuudessa.

Hän uskoo, että myös Kemijoen vaellusolot paranevat, vaikka Kemijoki oy asiaa on jarrutellutkin.

Seuraava Saappaat jalassa on kuunneltavissa 29. huhtikuuta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka