Kouvolassa kokeillaan täysin uutta menetelmää poistaa mikromuovia vesistöistä – Järviruo'osta tehty suodatin seuloo lumenkaatopaikan sulamisvesiä

Ruokosuodatin poistaa hulevesistä typpeä, fosforia ja kiintoaineita. Nyt Kouvolassa tutkitaan, jääkö suodattimeen myös mikromuovi.

Järviruo'osta voi olla apua luontoon päätyvän mikromuovin torjumisessa. Katja Juurikko

Joonas Heinonen

Kouvolan kaupunki on mukana Luonnonvarakeskus Luken pilottihankkeessa, jossa tutkitaan järviruo’osta tehdyn suodattimen kykyä poistaa mikromuovia hulevesistä.

Kouvolan ruokosuodattimet sijaitsevat Maijanaron massapankin purkuojassa Jyräänkoskella ja Kasarminmäen lumenkaatopaikan lähellä Paskolammen purkuojassa, jonka läpi virtaavat lumenkaatopaikalla sulavat aurauslumet. Paskolammelta suodattimen läpi suodattuva vesi laskee Myrkkyojan ja Natura-alueen kautta Kymijokeen.

Nyt tutkitaan, voiko Paskolammen purkuojan ruokosuodatin suodattaa vedestä myös mikromuovia. Mikromuovia on etenkin aurauslumen sulamisvesissä, joihin sitä irtoaa muun muassa autonrenkaista ja tiemerkinnöistä.

– Luonnonvarakeskus maksoi lumenkaatopaikan purkuojan suodattimen rakentamisen, ja kaupunki rakennutti sen. Nyt tutkimme, millaisia mittauksia siitä saadaan ja millaisiin kohtiin suodattimia voisi jatkossa rakentaa. Saamme hyvät mittaukset tehtyä sekä suodattimen ylä- että alapuolisesta vedestä, kun lumen sulaminen pääsee vauhtiin. Lunta on kaikkiaan noin 100 000 kuutiota, suunnitteluinsinööri Jussi Kimmo Kouvolan kaupungilta sanoo tiedotteessa.

Ruokosuodatin torjuu vesien rehevöitymistä

Ruokosuodatin on järviruo’osta tehty rakennelma, joka on leveimmillään noin 4–5 metriä. Sellaisen voi rakentaa ojaan, puroon tai muuhun virtaavaan veteen.

Suodatin torjuu vesien rehevöitymistä kahdella tavalla. Järviruo’on kerääminen järvestä vähentää rehevöitymistä ja itse suodatin näyttäisi suodattavan hyvin typpeä, fosforia ja kiintoainesta ja mahdollisesti myös mikromuovia.

Lumenkaatopaikan ruokosuodatin on osa EU:n Interreg-ohjelman rahoittamaa Fanplesstic-sea-hanketta, jossa etsitään kustannustehokkaita menetelmiä estämään mikromuovin kulkeutumista vesistöihin.

– Pyrimme kehittämään luonnonmateriaaleista suodattimia, jotka ovat helppoja rakentaa ojiin ja teiden varsille. Maijanarolla oli lupaavia tuloksia ravinteiden ja kiintoaineiden vähenemisestä. Nyt kokeillaan, miten järviruo’osta tehty rakennelma voisi pidättää mikromuovia. Meidän tietojemme mukaan missään muualla ei ole käytetty ruokosuodatinta tähän, Luken tutkija Marjatta Vahvaselkä sanoo tiedotteessa.

Vahvaselän mukaan liikenteen mikromuovit ovat suurin yksittäinen vesistön mikromuovien lähde. Niitä on aurauslumessa pahimmillaan yli 10 000 partikkelia per kuutiometri. Lumenkaatopaikan ruokosuodattimen vedestä otetut mikromuovinäytteet lähetetään analysoitaviksi Tanskaan Aalborgin yliopistoon.

– Samassa paikassa analysoidaan kaikki EU-hankkeen näytteet. Tähän asti haasteena on ollut analyysimenetelmien kirjavuus. Eri laboratorioissa käytetään eri metodeja, eivätkä tulokset ole olleet vertailukelpoisia, Vahvaselkä sanoo.

Iittiläisestä järviruo’osta syntyy uudenlaisia suodattimia

Kouvolassa suodattimia on tehty kaupungin, paikallisten osaajien ja tutkimushankkeiden yhteistyönä.

– Kouvolan suodattimissa käytettävä ruoko kerätään talvella Iitin ja Kouvolan alueelta, ja suodattimeen voi hyödyntää myös sellaista ruokoa, joka ei ole aivan priimaa, sanoo suodatinta suunnittelemassa mukana ollut kouvolalainen järviruokoasiantuntija Tanja Kukkola.

Vuoden aikana Kouvolassa tutkitaan myös, miten hyvin suodatin suodattaa, mikä on sille toimivin poikkileikkausmuoto, miten kauan suodatin kestää toiminnassa ennen kuin ruokoa pitää uusia ja mihin suodattimia on järkevä rakentaa.

Luken pilottihanke kestää vuoden loppuun. Kaupunki miettii parhaillaan jatkorahoitusmahdollisuuksia.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka