Kymenlaakso siirtyi takaisin koronaviruksen kiihtymisvaiheeseen – Kolmekymppisten rokotukset on tarkoitus aloittaa kesäkuussa

Tapani Olkku

Kymsote piti keskiviikkoaamupäivänä tiedotustilaisuuden. Aiheena oli koronarokotusten edistyminen ja se, miten rokotusten seuraavat vaiheet Kymenlaaksossa toteutetaan. Tästä jutusta voit lukea, mitä tilaisuudessa puhuttiin.

Tilaisuuteen osallistuivat Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa, vt. johtajaylihoitaja Mari Kuusisto ja koronarokotuskoordinaattori Tanja Metsola.

Kello 10.00: Tilaisuus alkaa.

Marja-Liisa Mäntymaa:

– Kymenlaakson yleinen koronatilanne on viimeiset viikot pääsiäisestä lähtien edennyt kuten on toivottu, eli hyvään suuntaan. Uusien tapausten määrä on ollut jo 3–4 viikkoa laskusuunnassa. Eiliseen päättyneellä 2 viikon jaksolla Kymenlaaksossa on ollut 63 uutta koronatapausta. Ilmaantuvuusluku on noin 38,3. Positiivisten osuus kaikista näytteistä on laskenut tasaisesti ja on noin 1,5 prosenttia.

– Sairaalapotilaiden määrä on tasoittunut, uusia potilaita ei vajaaseen viikkoon ole koronan takia tullut.

– Muutama hetki sitten Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmä päätti, että Kymenlaakso ei ole enää epidemiatilanteessa leviämis- vaan kiihtymisvaiheessa. Pääosin suositellaan edelleenkin, että pidetään 6 hengen kokoontumisrajoitusta voimassa ja noudatetaan esimerkiksi vappuna omassa kuplassa juhlimisen suositusta. Avauksia tulee lähinnä nuorten ja lasten harrastustoiminnan suuntaan ja ihan kevyesti aikuisten harrastustoimintaankin, kuitenkin niin, että turvallisuussäännöistä pidetään kiinni: turvaväleistä, käsihygieniasta, maskisuosituksesta, etätyösuosituksesta.

– Rokotustilanteeseen. Joukkorokotukset alkoivat helmikuun loppupuolella. Nyt on 9 viikkoa joukkorokotettu ja pikkuhiljaa laajennettu rokotettavien joukkoa. Eilen avautui kaikille 60 vuotta täyttäneille ajanvaraus. Annettujen rokotteiden määrä on tasaisesti noussut. Rokotuskattavuus 70 vuotta täyttäneiden keskuudessa Kymenlaaksossa alkaa olla jotakuinkin 90 prosenttia. Nyt alkaa pikkuhiljaa nousta myös 60 vuotta täyttäneiden osuus.

– Kuulun siihen ikäryhmään, joka sai nyt varausvuoron rokotuksiin. Eilen illalla en päässyt läpi, tänä aamuna testasin sähköistä ajanvarausta. Siellä pääsee läpi, mutta vaatii kärsivällisyyttä. Nyt on varattu rokotusaika minullekin ensi viikolle.

– Kun 60+-ikäluokat alkavat olla pääosin rokotettu, rokotukset avautuvat 10 vuoden ryhmissä eteenpäin. Annetut rokotteet heijastavat Kymenlaaksossa puhtaasti sitä, miten rokotteita on saatu maakuntaan sisään.

– Viime perjantaina tuli THL:n täsmennyksiä rokotusjärjestykseen. Eniten on julkisuudessa puhuttu vaalitoimitsijoista ja -virkailijoista, jotka alkavat myös Kymenlaaksossa saada rokotuksia. Ensimmäisenä vaalitoimikunnat ja kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat.

– Alle 16-vuotiaiden rokottamisesta: siitä ei vielä ole tietoa, syy on pääasiassa se, että koronarokotteet on yleensä testattu aikuisilla tai 16 tai 18 vuotta täyttäneillä. Odotamme lisätietoa ennen kuin tiedämme, miten 16 vuotta nuoremmat rokotetaan.

– Rokotteiden saatavuuteen on liittynyt paljon keskustelua etenkin Astra-Zenecan haittavaikutusepäilyjen takia. Sen käyttö on rajoittunut 65 vuotta täyttäneille, mutta valinnanvapaus heidänkin kohdallaan olemassa. Kuitenkin jos on saanut ykkösrokotteena Astra-Zenecan ja on yli 65-vuotias, kakkosrokote on sama. Jos on alle 65-vuotias, kakkosrokote tulee toisella rokotteella.

– Rokotteiden kohdentamisesta tautitilanteen mukaan. Alueille, joissa 14 päivän ilmaantuvuusluku on vähintään 100, voitaiisin kohdentaa rokotteita. Aika pienistä määristä on kyse, ne eivät todennäköisesti kovin paljon sotke tilannetta. Pääkaupunki, Varsinais-Suomi ja Päijät-Häme ainoat alueet, joissa ilmaantuvuusluku on yli 100. Käytännön merkitys tälle lisärokotejakelulle näyttää jäävän aika pieneksi. Totuus on, että epidemian rajoittaminen rokottamisen kautta ei toimi kovinkaan nopeasti, se auttaa kyllä, varmaan meilläkin on sairaalahoidon rasitus pienentynyt nimenomaan rokotusten avulla. Akuutti epidemianhallinta tapahtuu rajoitusten, karanteenin, tartunnanjäljityksen ja nopeiden toimenpiteiden puolesta. Mieluummin otan hyvän epidemiatilanteen kuin sen aika rajallisen määrän lisärokotteita, joita on jaettavissa.

– Eilen aukeni ajanvarausmahdollisuus kaikille 60 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, ja riskiryhmät 1 ja 2 voivat varata aikoja. Miten rokotukset etenevät tästä eteenpäin, riippuu siitä, miten saamme rokotteita. Oma arvioni on, että yhden 10 vuoden ikäluokan kattaminen todennäköisesti kestää pari–kolme viikkoa. Sen tahdin mukaan päästäisiin kolmekymppisiin kesäkuussa ja 16+-ikäisiin heinäkuussa. Toukokuun aikana tavoite edetä 50-vuotiaiden rokottamiseen.

– Toukokuun aikana alkaa kakkosrokotusten määrä lisääntyä, mikä on ensi alkuun huomattavasti vähemmän kuin ensimmäisiä rokotteita.

Mari Kuusisto:

– Tällä hetkellä meillä työskentelee rokotuspisteissä noin 50 henkilöä. Se sisältää rokottajat, rokotteiden valmistelijat, kirjaajat, aulahenkilöt ja rokotuksiin tulijoiden ohjaajat ja voinnin seuraajat. 15 minuuttia seurataan vointia rokotuksen jälkeen.

– Rokotuspisteillä on omaa Kymsoten henkilöstöä, lisäksi on rekrytoitu sinne porukkaa ja vuokratyövoimaa ostettu.

– Rokotuksia on noin 6000 rokotetta viikossa. Se on se määrä, joka on saatu. Nykyisillä järjestelyillä voidaan nostaa rokotukset 10000 rokotukseen viikossa. Mikäli rokotteita tulisi noin 15000 rokotetta viikossa, lisätään viikonloput mukaan. Mikäli rokotusten toimitukset kasvavat todella suuriksi, pitää harkita, mitä toimintaa voitaisiin supistaa ja siirtää henkilöstöä rokotuksiin. Silloin pitää myös tarkastella tilajärjestelyjä. Sellaiseen on suunnitelmat olemassa.

– Kymsote rokottaa, mutta myös työterveyshuolto on lähtenyt mukaan rokotuksiin.

– Kymsote rokottaa riskiryhmäläiset ja 60-vuotiaisiin asti. Nuorempiin työterveyshuolto lähtee mukaan. Työterveyshuolloilla erilaiset kapasiteetit lähteä mukaan. Kolme suurinta toimijaa on arvioinut, että ne voivat rokottaa noin 3000 rokotetta viikossa.

– Kymsote luovuttaa rokotteet työterveyshuollolle. Työterveyshuolto rokottaa samojen THL:n ohjeiden mukaan kuin Kymsote. Asiakkaalle rokottaminen on aina ilmaista.

– Osan kanssa on sopimukset tehty ja osan kanssa juuri tekeillä.

Tanja Metsola:

– Meillä on käytössä sähköinen ajanvaraus ja puhelinajanvaraus. Sähköisen ajanvarauksen kautta on yli 19000 aikaa varattu. Mitä nuorempiin ikäryhmiin mennään, käyttö painottuu sähköiseen ajanvaraukseen. Se on toiminut pääsääntöisesti ihan hyvin, ajoittain voi olla hitauksia kun uusia ajanvarauksia avataan. Samaa ajanvarausjärjestelmää käyttävät muutkin sairaanhoitopiirit. Yritämme kohdentaa avaamisia eri päiviin kuin muissa sairaanhoitopiireissä, jottei järjestelmä hidastuisi sen takia.

– Esimerkiksi eilen illalla kun sähköinen ajanvaraus aukesi 60 vuotta täyttäneille, ainakaan en ole saanut palautetta, että yhteyksissä olisi ollut ongelmaa.

– Jos on ongelmia, kannattaa kokeilla hetken päästä uudestaan. Tietysti aina puhelinajanvaraus on myös käytössä. Toivomme, että sähköinen on ensisijainen ajanvarausjärjestelmä kun on olemassa esimerkiksi pankkitunnukset, joilla kirjautuminen järjestelmään onnistuu.

– Puhelinajanvaraukseen on parhaimmillaan tullut 2000 soittoa vuorokaudessa. Silloin takaisinsoitot kestivät useita päiviä. Tällä hetkellä takaisinsoitot tulevat pääsääntöisesti samana päivänä.

– Yhdeksältä tänä aamuna oli Kouvolassa 158 puhelua jonossa. Järjestelmät on yhdistetty, eli jos Kouvolassa jono on pidempi, Kotkan ja Haminan ajanvaraamat pystyvät jelppaamaan tarvittaessa.

– Ohjeistus on, että 16- ja 17-vuotiaat riskiryhmään 1 ja 2 kuuluvat varaavat ajan puhelimitse, jotta voimme varmistaa, että he saavat oikean valmistajan eli Pfizerin rokotteen.

– Rokotuspisteet Kouvolassa kauppakeskus Hansassa ja Keltakankaan terveysasemalla.

– Nopeasti on käyttöön otettavissa Marjoniemen terveysaseman rokotuspiste. Jos tulisi tilanne, jossa rokotemäärät kasvaisivat, tässä on varakapasiteettia otettavaksi käyttöön.

– Viime viikolla tuli ohjeistus THL:tä: 65-vuotiaat voivat valita rokotteen, kun on kyse 1. rokotteesta, ja se on mahdollista myös Kymsotessa sähköisessä ja puhelinajanvarauksessa. Tällä hetkellä ei ole suunniteltu yhtään Astra-Zenecan rokotuspäivää. Tällä hetkellä kaikki rokotusajat ovat mRNA-rokotteille eli Comirnatylle ja Modernalle.

– Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että rokotuspisteellä olisi pullot pöydällä ja voisi päättää, minkä rokotteen haluaa.

– Ajanvarauksesta: aikoja varataan, kun olemme varmoja, että saamme rokotteita. Ei voida avata ryhmiä ennen kuin tiedetään, että on rokotteita, jotka tälle porukalle voidaan antaa, eikä jouduta rokotteiden saatavuuden takia perumaan. Siksi aikoja avataan vain muutama viikko eteenpäin ja ikäkaudet avataan vain siinä tilanteessa kun voimme varmistua, että rokotteita on.

– Kertauksena. Kaksi rokoteannosta kuuluu kaikkiin käytössä oleviin rokotteisiin. Toisen rokotusajan saa ensimmäisen rokotuskerran yhteydessä.

– Rokotuspaikalle saa tulla vain terveenä, ei infektio-oireisena. Tärkeää on myös saapua mahdollisimman lähellä varattua aikaa, jotta voidaan välttää turhaa odottelua rokotuspaikalla.

– Rokotuksesta huolimatta perusohjeet ovat edelleen käytössä, käsihygienia, turvavälit, maskin käyttä ja muut suositukset. Ne koskevat myös rokotettuja kuntalaisia.

Kysymyksiä

Onko odotettavissa käyttöön saatavien rokotemäärien kasvua?

Marja-Liisa Mäntymaa:

– Tällä hetkellä siitä 10000 rokotettakin viikossa -tahdista ollaan aika kaukana, rokotteiden tulot vahvistuvat aika lyhyellä aikataululla. Emme yleensä tällä viikolla tiedä varmuudella, kuinka paljon rokotteita 2 tai 3 viikon kuluttua on saatavissa. Pfizerin rokotteen saatavuus on parhaiten ennustettavissa. Tällä hetkellä ollaan maksimissaan 6000 rokotetta viikossa -määrässä.

Tanja Metsola:

– Keskimäärin viikkomäärä jää alle 6000:n, on lupailtu että olisi tulossa Pfizeria maahan enemmän. On toiveena, että se näkyisi rokotusmäärissä, mutta ainakaan vielä viikon 19 määrissä kasvua ei ole näkyvissä. Toivon mukaan saataisiin pian viikosta 20 eteenpäin määrät ja saataisiin tehtyä pidemmälle arvio kuin vain viikko tai 2 viikkoa kerrallaan. Silloin suunnitelmien tekeminen olisi helpompaa.

Miksi Kymenlaaksossa ollaan rokotustahdissa jäljessä muista alueista, muualla rokotetaan jo nuorempia?

Marja-Liisa Mäntymaa:

– Jos vertaa kokonaisrokotekattavuutta Kymenlaakson ja Uudenmaan välillä, Kymenlaaksossa väestöstä suurempi osa on saanut ensimmäisen rokotteen kuin Uudellamaalla. Meillä ikääntyneitä on enemmän.

– Kymenlaaksossa kunnittain voi olla eroja, koska väestörakenne on erilainen. Rokotteita jaetaan isoissa erissä, jolloin pienissä kunnissa yksi päivä voi muuttaa tilannetta paljon.

Minkälainen tilanne on väärinkäytöksissä Kymsoten alueella? On ollut puhetta, että niitä on ollut vähän, onko siinä pysytty? Esimerkiksi tapauksia, jossa varataan aika, vaikkei olla oikeutettuja vielä rokotusta saamaan.

Tanja Metsola:

– Ei ole kantautunut korviin mitään isompaa ongelmaa. Puhelinajanvarauksessa asiaa voidaan tiedustella, sähköisessä ajanvarauksessa sitä ei voida erikseen tiedustella. Rokotuspisteillä tehdään pistokokeenomaisesti tarkastuksia riskiryhmään kuulumisesta. Asiakkaat usein ottavat itse esiin kysymyksen, kuuluvatko he riskiryhmään, he haluavat varmistaa sen. Osa väärinkäytöksistä ei ole tahallisia, vaan asiakas on vilpittömästi luullut kuuluvansa riskiryhmään. Ei ole ollut isoja väärinkäytöksiä, yksittäisiä tapauksia. Silloin asiakas joutuu jäämään odottelemaan omaan rokotusvuoroa.

Minkä verran haittavaikutuksia rokotuksista on alueella raportoitu?

Marja-Liisa Mäntymaa:

– Ei ole tarkkaa tietoa lukumääristä, joita on Fimealle raportoitu haittavaikutuksista. Tietooni tuli alkuvaiheessa allergisen tyyppinen reaktio, jota selviteltiin, tämä oli kauan ennen Astra-Zenecan rokotuksia. Ainakaan vakavia haittavaikutuksia, jotka olisivat johtaneet sairaalhoitoon, ei ole Kymenlaaksossa ollut.

Tanja Metsola:

– Ei ole juurikaan tarvittu toimenpiteitä rokotuspisteitä. Minulle on tullut yksittäisiä yhteydenottoja lievistä oireista. Heidät on ohjattu tekemään haittailmoitus ja olemaan tarvittaessa lääkäriin yhteydessä.

Marja-Liisa Mäntymaa:

– Tavallisin reaktio rokotukseen on paikallinen ärsytys ja kipu, ja joissain tapauksissa kuumeilu etenkin kakkosrokotuksen jälkeen. Ne ovat lyhytkestoisia ja lieviä ja osa rokotteen aikaan saamaa immuunivastetta.

Minkälainen on Kymsotessa kiireettömän hoidon jonotilanne? Onko ruuhkia, onko niitä saatu purettua?

Marja-Liisa Mäntymaa:

– Erikoissairaanhoidossa ei kovin olennaisia muutoksia ole sen suhteen, paljonko pitkään hoitoa odottaneita leikkauspotilaita on. Siinä ei tämän vuoden puolella ole tullut muutoksia. Suurin hoitovelka on suun terveydenhuollossa, jossa hoitotarpeen arvioinnit ja hoitosuunnitelmat pystytään tekemään hoitotakuun puitteissa, mutta jatkotoimenpiteitä pitää odottaa.

– Perusterveydenhuollossa korona on varmasti tuottanut piilevää hoitovelkaa kuten pitkäaikaisseurannan viivästymistä. Se ei näy virallisissa hoitotakuutilastoissa.

Kello 10.59: Tilaisuus päättyy.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka