Saappaat jalassa: Juha Salonen teetti nokkakalasta korvakorut

Lajikalastajat keräävät lajeja kilojen sijaan.

Useimmat Juha Salosen kaloista ovat pieniä. Löydä kuvasta viisipiikki. Juha Salosen kotiarkisto

Matti Tieaho

Vantaalainen Juha Salonen on Suomen tunnetuin lajikalastaja eli fongari. Hänet tunnetaan paitsi Longinoja-aktivistina myös blogikirjoittajana.

– En usko, että missään netissä on niin paljon tietoa lajikalastukseen liittyen kuin siellä, Salonen kertoo.

Viime vuonna Salonen onki 57 eri kalalajia, joka on suomenennätys.

Salonen kertoo uusimmassa Saappaat jalassa -podcastissä, millaista lajikalastus Suomessa on. Kyse ei ole suomalaisesta erikoisuudesta, vaan lajikalastusta harrastetaan muuallakin.

En usko, että missään netissä on niin paljon tietoa lajikalastukseen liittyen kuin siellä.

Juha Salonen

Parhaillaan useat eri fongarit yrittävät kerätä vuoden aikana tuhat eri kalalajia. Tapahtuman edistymistä voi seurata Instagramissa.

Korvakorut nokkakalasta

Salonen ei syö itse lainkaan kalaa, mutta usein hän toimittaa kalojaan korutaiteilija Anni Jouhtiselle. Viime kesänä ongitusta nokkakalasta Salonen teetti vaimolleen korvakorut.

Suuret kalat Salonen ohittaa puheessaan sivulauseina. Enemmän häntä kiinnostavat kalalajiston pienimmät. Silmät säteillen hän muistelee viime kesänä saamaansa seitsenruototokkoa ja särmäneulaa. Molemmista tuli elämänpisteet.

– Särmäneula näyttää kaposelta, mutta kun sen nappasi liejutokon, suu aukeni joka suuntaan.

Salosen mielestä lajikalastuksen yksi hienoimmista piirteistä on se, että kalaa voi löytyä todella läheltä.

– Kaikki lammikot, ojat ja purot... vain taivas on rajana.

Lirkkiongessa käytetään parhaimmillaan lähes näkymättömiä koukkuja. Löydätkö koukun kuvasta? Juha Salosen kotiarkisto

Longinojan aktiivi

Vuonna 2017 Salonen valittiin Suomessa vuoden vesistökunnostajaksi monivuotisesta työstään Vantaanjoesta erkanevan Longinojan eteen.

Uomaan istutettiin 1990-luvun lopulla taimenenpoikasia, jotka ovat alkaneet lisääntyä.

– Taimenten poikastiheydet ovat ihan huippuluokkaa. Siellä on noin 350 eri-ikäistä taimenta jokaista sataa metriä kohden.

Suomen tunnetuimmaksi taimenpuroksi mainittu Longinoja pääsi otsikoihin toukokuun alussa, kun siihen johdettiin parin kuukauden ajan jätevesiä lähelle rakennetusta uudesta kerrostalosta.

Salonen on toiveikas. Hän uskoo, että Longinojassa viihtyvät taimenet selviytyvät.

Susivainot 1880-luvulla

Kevätkauden viimeinen Saappaat jalassa -podcast ilmestyy kahden viikon päästä 27.5. Silloin äänessä on Jouni Tikkanen. Hän on kirjoittanut kirjan susista, jotka surmasivat 22 lasta 1880-luvulla Turun seudulla.

Muokattu uutista 14.5. klo 10.34. Korjattu kuvatekstiä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka