Järvisyyhyn aiheuttaa vesilintujen kantama loinen, joka käyttää kotiloita väli-isäntinä. Järvisyyhyä ei voi havaita paljain silmin.
Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut ei ole saanut vahvistusta sosiaalisessa mediassa liikkuvalle huhulle, jonka mukaan Käyrälammella olisi havaittu järvisyyhyä.
– Huomasimme somessa virinneen keskustelun ja ihmettelimme, kun tietoa mahdollisesta järvisyyhystä ei välitetty terveysviranomaisille, sanoo terveystarkastaja Mari Järvinen Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluista.
Nettikeskustelun huomattuaan Kouvolan terveysviranomaiset ottivat yhteyttä rannan ylläpitäjään ja uimavalvojiin. Heilläkään ei ollut tietoa järvisyyhystä.
Järvinen toivoo, että sinilevähavainnoista ja järvisyyhyepäilyistä ilmoitettaisiin viipymättä terveysviranomaisille, jotta nämä voivat vahvistaa havainnon ja varoittaa rannalla liikkujia.
– Järvisyyhyä ei voi havaita paljain silmin rannalla kulkiessa samalla tapaa kuin sinilevälauttoja.
Järvisyyhy määritellään rannalla olleiden ihmisten saamien oireiden perusteella. Tämän vuoksi on tärkeää, että terveysviranomaiset pääsevät keskustelemaan oireita saaneiden henkilöiden kanssa.
Järvisyyhyn oireita ovat noin tunnin kuluttua uimisesta ilmenevä ihon kutina ja pistely sekä iholle nousevat pienet punaiset näpyt.
Tietynlainen ympäristö on omiaan järvisyyhyn synnylle
Järvisyyhyn aiheuttaa vesilintujen kantama loinen, joka käyttää kotiloita väli-isäntinä. Järvisyyhyä havaitaan Kouvolassa aina silloin tällöin, mutta ei vuosittain.
Aiempina vuosia järvisyyhyä on havaittu Koivusaaren uimalassa Myllykoskella, Jokelan uimarannalla Valkealassa ja Käyrälammella Kouvolassa.
Järvisyyhyä esiintyy rannoilla, joissa on kotiloita, vesilintuja ja heinikkoa.
– Nämä ominaisuudet rannalla kasvattavat järvisyyhyn riskiä.
Järvisyyhyä voi torjua niittämällä vesikasvillisuutta.
Näytteitä otetaan kuukauden välein
Terveysviranomaiset ottavat Kouvolan yleisiltä uimarannoilta vesinäytteitä kuukauden välein. Seuraava kierros on ensi viikolla.
Sinilevää havaitaan Kouvolassa vuosi toisensa jälkeen samoilla uimapaikoilla.
– Tiedämme, missä riski on olemassa. Jos kuntalaisilta tulee ilmoituksia vihreistä lautoista, silloin käymme paikan päällä, varsinkin jos rannalle ei vielä ole viety sinilevästä kertovaa tiedotetta.
Yksityisiltä mökkirannoilta ei tarvitse tehdä terveysviranomaisille ilmoitusta järvisyyhystä tai sinilevästä, mutta tiedon voi välittää eteenpäin verkkoon Järviwiki-palveluun. Tämä auttaa toisia harkitsemaan, kannattaako mennä uimaan vai onko sinilevävaaraa olemassa.
Ajantasaista sinilevätilannetta on kuitenkin hankala seurata, koska seuraavana päivänä tilanne voi jo olla aivan erilainen.