Kymijoen virtaama jatkaa supistumistaan kohti tavanomaisia lukemia – Sinilevää ei sisävesillä juurikaan ole

Keskikesän hellekelit ovat laskeneet vedenpintoja Kymijoen vesistössä, selviää Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely) torstaisesta tiedotteesta.

Vedenpinnat ehtivät alkukesällä Kymijoen vesistössä jo hyvin korkeiksi. Heinäkuun kuumuuden ja kuivuuden myötä pinnankorkeudet ovat jo laskeneet lähelle ajankohdan tavanomaisia lukemia.

Kymijoen virtaama on Elyn mukaan yhä melko suuri vuodenaikaan nähden. Joen virtaama jatkaa kuitenkin vähittäistä pienenemistään, sillä juoksutusta Kalkkisesta alas Kymijokeen on vähennetty. Vesistön pääjärven Päijänteen pinta on laskenut jo lähelle tavanomaista keskikesän korkeuttaan.

Levähavaintoja ei juuri ole

Lämpimien säiden vaikutus ei vielä suuremmin näy sinilevätilanteessa Kymenlaakson sisävesillä. Ely-keskuksen vakiohavaintopaikoista runsaita sinilevähavaintoja ei ole tehty Kymijoen vesistössä tällä viikolla lainkaan.

Levätilannetta raportoivasta valtakunnallisesta Järviwiki-palvelusta selviää, että Iitin kahdella julkisella mittauspisteellä on tehty sinilevähavaintoja.

Sinilevää on havaittu tiistaina Sääskjärvellä sekä Urajärvellä. Kummallakin järvellä levää havaittiin kuitenkin vain hieman. Kouvolassa Ely ei raportoinut tältä viikolta levähavaintoja.

Paikallisia eroja voi olla

Ely-keskus muistuttaa, että koska havainnot tehdään tietystä kiinteästä paikasta, levätilanne esimerkiksi saman järvialueen toisella rannalla voi olla tyystin toinen. Pintaan nouseva levä voi pakkautua tuulen mukana rantaan lautoiksi, jolloin vesi voi olla vastarannalla aivan kirkasta.

Paikallisen levätilanteen saa parhaiten selville silmämääräisesti vettä havainnoimalla. Samalla metodilla syntyvät myös Ely-keskuksen tiedottamat asiantuntijahavainnot, joita tekevät sisävesillä pääosin kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset.

Pintavedet ovat hellekelien myötä lämmenneet korkeisiin lukemiin. Lämpötilat vaihtelevat 21:n ja 28:n asteen välillä.