Kuolleita | Levysepästä päättäjäksi – Pentti Manninen 1941–2021

Pentti Manninen kuoli Kouvolan Kuusankoskella 15.11.2021. Hän syntyi Vaajakoskella 20. tammikuuta 1941 ja oli kuollessaan 80-vuotias. Manninen varttui viiden poikalapsen perheessä esikoisena, äiti hoiti Kuusankoskella pientä tilaa ja isä kiersi rakennustyömailla pienen kirvesmiesporukan etumiehenä.

Kansakoulun jälkeen Pentti Manninen kävi Kymin osakeyhtiön ammattikoulun kaksivuotisen metallilinjan ja pääsi 16-vuotiaana töihin Kymin korjauspajalle levysepän oppiin. Nuorella miehellä olikin monta rautaa tulessa, sillä vapaa-aikanaan hän kilpaili Kuusankosken Kisan joukkueessa ollen ikäkautensa parhaimpia pituushyppääjiä.

Myös laulamiseen riitti lahjaa, jolla Manninen menestyi kaupungin iskelmälaulukilpailuissa. Ammattia hän ei siitä kuitenkaan ajatellut, mutta kuorolaulun pariin mies palasi myöhemmällä iällä vielä moneksi vuodeksi.

Vakinainen työpaikka tehtaassa sai Mannisen perustamaan perheen jo nuorena. Terttu-vaimo löytyi Kuusankosken Nirvisten kylästä. Pian omakotitalon pihassa Kytöahossa temmelsi kaksi reipasta tytärtä, jotka olivat isän silmäteriä. Oman talon lisäksi Pentti osallistui isänsä kanssa talojen rakentamiseen kolmelle veljelle. Puut taloihin kaadettiin omasta pienestä metsästä.

Vuonna 1964 Kymin Oy ryhtyi rakentamaan Kuusanniemeen uutta tehdasta ja pyysi Pentti Mannista mukaan sen korjauspajalle. Vaikka mies oli äidin puolelta hakkapeliitan rohkeata sukua, niin uudet koneet ja työtavat hieman pelottivat häntä.

Työntekijät kuitenkin valitsivat Mannisen pian omaksi luottamusmiehekseen. Samalla avautuivat ovet ay-toimintaan ja koko metallialan neuvottelupöytään. Siellä sujuvasanaisen miehen neuvottelukyky herättikin luottamusta. Jo silloin opeteltiin myös paikallista sopimista.

Mannisen mukaan yhtiön tiukka lakimies testasi kerran hänen kehumaansa työntekijöiden korkeata ammattitaitoa valittaen lempipiippunsa varren katkeamista. Manninen vei piipun tutulle sorvarille ja pian juristi pääsi kokeilemaan korjattua piippua, jonka totesi päätään puistellen hyvin tehdyksi.

Muutaman vuoden kuluttua ammattiyhdistys vaihtui poliittiseen toimintaan SDP:n riveissä. Kymintehtaalaisten työväenyhdistyksen edustajana Manninen ehti toimia mm. Kuusankosken kaupunginvaltuustossa, kaupungin henkilöstölautakunnan ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana sekä kaupunginhallituksen varajäsenenä.

Raskaille luottamustehtäville vastapainoa antoi liikkuminen riistamiesten mukana hirvijahdeissa. Lisähappea antoi myös säännöllinen kalastus yhdessä koiran ja hyvän kalakaverin kanssa. Manninen sai monista ansioistaan tunnustuksena tasavallan presidentin myöntämän Suomen Tasavallan Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalin kultaristein.

Viimeisinä vuosina tehtaassa Mannisen vastuulla oli laitetarkastajan työ. Kiireinen elämä ja tehdastyön huono ilma kuluttivat kuitenkin Mannisen keuhkoja. Lisäksi harmina oli jo ammattikoulussa sokeutunut toinen silmä.

Manninen pääsi ennenaikaiselle eläkkeelle yli 40 palvelusvuoden jälkeen. Näin hänelle jäi vielä aikaa viettää onnellisia vuosia matkoilla ja saarimökillä yhdessä perheen ja lastenlasten kanssa.

Elämänmyönteinen asenne säilyi Mannisella aina loppuun asti, vaikka vakava sairaus rajoitti monin tavoin elämää. Suvulle ja muille ystäville jää lämmin muisto avoimesta, hyväsydämisestä ja monitaitoisesta miehestä.

Pertti Manninen, Paavo Manninen

Kirjoittajat ovat Pentti Mannisen veljiä.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka