Kuolleita | Eino Brofeldt 1924–2021 – Pitkäaikaisen kaupunginjohtajan aikana Kouvola kasvoi ja kaupungissa rakennettiin paljon

Isäni Eino Antero Brofeldt syntyi 11.09.1924 Hämeenkoskella, Kaunkorven kylässä. Perheessä oli ennestään neljä lasta, kolme vanhempaa veljeä ja isosisko. Isä jäi perheen nuorimmaksi tulokkaaksi.

Isän vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Sen ajan kylissä naapurit olivat tärkeitä avunannon ja -saamisen vuoksi. Sosiaalinen kanssakäyminen muodosti turvaverkostoja, jolloin ihmiset jaksoivat paremmin fyysisesti raskasta työntekoa.

Isä on kertonut tapahtumia lapsuudestaan. Muistijäljen ovat jättäneet kertomukset Lahden-reissuista, jotka hän teki isänsä kanssa hevoskyydillä. Matkojen tarkoitus oli myydä juureksia ja viljaa Lahden torilla. Matkat kestivät koko päivän. Isän mieleen painui lähtemättömästi eräs torimatka, jolla hän näki Lahden radiomastot ensimmäistä kertaa. Ne valmistuivat vuonna 1927 ja kohosivat 150 metrin korkeuteen. Pienen maalaispojan mielestä ne olivat unohtumaton kokemus. Mastot toivat modernia arkkitehtuuria Lahden silhuettiin.

Talvella isä hiihti kouluun metsän läpi. Hän ei ollut luokan kuuliaisin oppilas, vaan oli saanut arestia ja joutunut nurkkaan häpeämään useammin kuin kerran. Tilanteen pelastivat seuraavana päivänä Saima-äidin lähettämät perunat tai omenat.

Kolmen veljen kanssa isän elämään kuului maatalon töitä ja koulunkäyntiä. Kaikki veljekset olivat sodassa ja palasivat kutakuinkin ehjinä kotiin.

Vanhemmat veljet jäivät viljelemään maata synnyinseudulleen. Isä nuorimmaisena lähti lehmän kanssa matkaan. Hän päätyi opiskelemaan Helsinkiin ja hänestä tuli varatuomari.

Isäni on aina ollut sisukkain ja peräänantamattomin ihminen, jonka olen koskaan tavannut. Hän toimi Kouvolan kaupunginjohtajana vuodesta 1963 vuoteen 1987. Hänen ansionsa Kouvolan kaupungin rakentamisessa ja kehittämisessä noina vuosina ovat kiistattomat. Isällä oli mielikuva modernista kaupunki-imagosta.

Kouvola oli varakas kaupunki. Se näkyi voimakkaana rakentamisena. Yhtenä esimerkkinä voi mainita 1968 valmistuneen kaupungintalon, joka on edelleen moderni ja tyylikäs rakennus. Virastotiloja rakennettiin paljon. Niistä Pohjola-talo tunnetaan Kouvolan maamerkkinä. Sen ylimmässä kerroksessa toimi aikanaan myös hovioikeus, jonka saaminen Kouvolaan oli yksi isän suurimmista voitoista.

Kouvolassa oli mahdollista opiskella ammattikoulussa, kauppaoppilaitoksessa, aikuiskoulutuskeskuksessa tai Helsingin yliopiston alaisessa kieli-instituutissa. Stockmannin tavaratalo toi ihmisiä ostoksille.

On ollut ikävä huomata, että Kouvolan betonibunkkerit ja harmaus ovat yleinen vitsailun kohde. 1960–70-luvun taitteessa ihmisille piti rakentaa koteja, ja siihen aikaan betonista rakennettiin paljon. Olen monesti ihmetellyt, että kaupunkimme kohdalla betoni on kirosana samaan aikaan kun ihmiset laittavat omakotitaloihinsa betonilattiat tai jättävät uusissa asunnoissaan seinät raakabetonille.

Isä toimi monissa järjestöissä, lautakunnissa ja luottamustoimissa. En nähnyt häntä iltaisin paljonkaan kotona. Hän halusi olla kaikessa mukana. Ennen Kouvolaan muuttoaan hän oli ollut maatalous- sekä valtionvarainministeriön palveluksessa. Virkakautensa aikana hänellä oli hyvät suhteet moniin ministeriöihin. Muistan, kuinka hän ajoi autollaan Helsinkiin puhuakseen milloin millekin ministerille jonkin viraston tai palvelun rakentamisesta.

Isä oli Kouvolan kirkkovaltuuston jäsen sekä puheenjohtaja vuoteen 1978 saakka. Eläkkeelle jäätyään hän toimi kaupunkineuvoksena kaupunginvaltuustossa vuodesta 1989 vuoteen 1992 asti. Työuran päätyttyä hän kävi usein Karhulanjärven mökillä puuhastelemassa.

Äidin sairastuttua muistisairauteen vuonna 2010 isä hoiti häntä kotona niin pitkään kuin mahdollista. Kun äiti pääsi tehostetun palveluasumisen piiriin, isä käveli joka päivä häntä katsomaan ja luki hänelle Kouvolan Sanomia. Jos isällä oli menoa, hän pyysi äidin ystävättäriä käymään äidin luona.

Isä seurasi 97-vuotiaaksi saakka Kouvolan asioita sekä valtakunnan politiikkaa. Hän oli kovin kiinnostunut uuden Ratamon rakentamisesta ja arkkitehtuurista. Kun hän ei itse enää päässyt sitä katsomaan, vein palvelutaloon hänen huoneensa seinälle kuvia rakennuksesta.

Lapsuudesta muistan hyvin asioita neljän ikävuoteni jälkeen. Isällä oli aikaa olla kanssani ennen kuin virkakiireet alkoivat.

Itsenäisyyspäivän tilaisuudet isän kanssa Kasarminmäen paraatikentällä ovat mieluisia muistoja. Usein oli kylmä, mutta juhlava tunnelma lämmitti. Olen miettinyt, olinko jo 5-vuotiaana isänmaallinen. Olin kuullut, kun isä oli puhunut sodasta. Kun Jumala ompi linnamme -virsi oli laulettu, kysyinkin isältä: ”Kuka se vainooja on?” Minusta oli jännittävää, kun joukkoja komennettiin: ”Olalle vie!” ja ”Lepo!”

Teini-iässä kävelin isän kanssa katsomassa rakenteilla olevia kohteita, ensin Eskolanmäkeä, myöhemmin Lehtomäkeä. Kävely olikin isäni hyvän peruskunnon pohja. Sairaudestaan huolimatta hän käveli yksin vielä tämän kesän 2021 kesäkuussa päivittäisen lenkkinsä sauvojen kera. Reitti kulki kirjaston ohi Kouvolankatua pitkin Manskille ja kotiin.

Heinäkuun helteet koettelivat isän kuntoa heikentävästi. Hän ei jaksanut kävellä ulkona ja terveys heikkeni. Elokuun lopulla hän pääsi Marjoniemen Auringonsillan palveluasuntoon. Siellä isä vietti viimeiset neljä kuukautta hyvässä hoidossa. Kävin häntä usein katsomassa. Vietimme siellä hänen 97-vuotissyntymäpäivänsä.

Vähitellen isän voimat heikkenivät ja joulupäivänä sain suruviestin isän poismenosta. Hän sai nukkua rauhassa pois.

Isä muisteli usein viimeisinä aikoinaan, kuinka hän oli ollut kuorma-auton lavalla sodan aikana sotilastovereidensa kanssa. Oli kova pakkanen. Sotamiesten sormet ja varpaat olivat tunnottomat. He pyysivät autonkuljettajaa pysäyttämään auton, jotta pääsivät jaloittelemaan. Noustuaan takaisin kyytiin, joku keksi, että lauletaan Georg Malmsténin sävellys ”Auringon lapset”. He lauloivat sitä kovalla äänellä ja kestivät kylmyyttä laulun voimalla.

Saapuu iltatuulet viimoin kylmin, ne syleilee myös lapset auringon.

Ulla Brofeldt

Eino Brofeldtin tytär

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka