Mistä voi leikata? Tätä mieltä Kouvolan aluevaaliehdokkaat olivat Kouvolan Sanomien vaalipaneelissa tulevan hyvinvointialueen säästökohteista – Katso tallenne vaalipaneelista

Valtaisia mielipide-eroja ei Kouvolan Sanomien aluevaalipaneelissa syntynyt.

Aluevaaliehdokkaat näkivät tehostamisen varaa tulevan hyvinvointialueen kiinteistöpolitiikassa. Kuvassa Kuusankosken vanha terveysasema, jonka toiminnot on sisäilmaongelmien takia hajautettu useaan eri toimipisteeseen. Jussi Lopperi

Krista Lihvonen-Hietakallio

Kouvolan Sanomat järjesti Kouvolan kaupungin kanssa aluevaalipaneelin keskiviikkona 12. tammikuuta. Paneelissa oli mukana kuusi kouvolalaisia ehdokkaita aluevaaleihin asettanutta puoluetta. Seuraava paneeli on torstaina.

Keskiviikon paneelissa ovat mukana Maria Lammi, kokoomus, Marjo Lakka, sdp, Ukko Bamberg, perussuomalaiset, Jenni Aikio, vihreät, Markku Pakkanen, keskusta, Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen, kd.

Ehdokkailta tentattiin näkemyksiä muun muassa vanhojen kuntien alueella tarvittavista terveyspalveluista, hoitajapulan helpottamisesta, vanhustenhoidosta ja säästöistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kovinkaan suuria mielipide-eroja paneelissa ei syntynyt. Esimerkiksi kaikki ehdokkaat olivat sitä mieltä, että lähipalveluita pitää säilyä vanhojen kuntien alueella, mutta toteutustapa voi olla muutakin kuin kiinteä rakennus. Kannatusta sai niin etävastaanotto kuin liikkuva lääkäripalvelukin.

Marjo Lakka arveli, että terveydenhuollon sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti tulevien kymmenen vuoden aikana.

– Tämä edellyttää kuitenkin, että digipalveluita osataan käyttää. Se on tärkeää osaamista, mikä hyvinvointialueen pitää huomioida, Maria Lammi muistutti.

Ukko Bamberg piti hämmentävänä, että samalla, kun eri puolueiden ehdokkaat yhdestä suusta puolustavat lähipalveluita, Kymenlaaksossa on lakkautettu palveluita jo etukäteen.

– Ei vielä ollut niitä tulevaisuuden palveluita.

Kotihoidon työkuorma näkyy lumipalloefektinä niin päivystyksessä kuin osastoillakin. Kaikki ehdokkaat olivat valmiita käyttämään varoja siihen, että kotihoidon henkilöstötilannetta ja työkuormaa saataisiin parannettua.

Muutenkin ehdokkaat olivat huolissaan henkilöstön pysyvyydestä. Kaikki kannattivat omalääkärijärjestelmää, jolla arveltiin saatavan pysyvyyttä alueen lääkäreihin.

– Tavoitteeksi voitaisiin ottaa paikka Suomen parhaana työnantajana. Olemme hirveän kaukana siitä, Jenni Aikio totesi.

Mistä voi leikata?

Ehdokkailta kysyttiin, mistä sosiaali- ja terveysalan palveluissa olisi leikkaamisen varaa, jos jostain pitää säästää. Hallintoa ei saanut sanoa vastaukseksi.

Bamberg avasi keskustelun muistuttamalla, että Kymsotella on pelkästään Kouvolan keskustassa parikymmentä eri osoitetta. Eri kiinteistöjen toimintoja pitäisi yhdistää saman katon alle.

Toimikiinteistöjen vähentämisestä kaikki ehdokkaat olivat yhtä mieltä.

Marjo Lakka puolusti järkeviä kiinteistöhankintoja. Hän nosti esille Kymsoten Kotkan keskustasta ostaman kiinteistön, johon Kymsote keskittää toimintoja. Kaupasta käytiin vilkasta verkkokeskustelua.

– Entinen vuosivuokra vanhoista tiloista oli 700 000 euroa. Nyt omassa tilassa se on 200 000–250 000 euroa. Siinä säästyy puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Lakka huomautti, että leikkaamaan hän ei ryhtyisi mistään ilman vaikuttavuusarviointia.

Peruspalvelut pitäisi Lakan, kuten muidenkin ehdokkaiden mielestä saada kuntoon.

– Kouvolan kohdalla erikoissairaanhoidon kulut ovat yli kaksinkertaiset verrattua perusterveydenhuollon kuluihin. Palvelut pitäisi kuitenkin saada perusterveydenhuollosta, terveyskeskuksista ja -asemilta.

Jenni Aikio nosti esille myös ennaltaehkäisevän työn ja peruspalvelujen toimivuuden merkityksen kustannusten karsimisessa.

– Jos panostetaan mielenterveyspalveluissa ennaltaehkäisyyn ja saadaan hoitotakuu toimimaan, pystymme vähentämään kustannuksia erikoissairaanhoidon puolelta.

Aikio muistutti, että Kymenlaaksossa erikoissairaanhoito toimii kohtuullisen hyvin, mutta peruspalvelut eivät. Hän etsisi ratkaisuja esimerkiksi työterveyspalveluilla jo hyvin toimivista etävastaanottopalveluista.

Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen muistutti Aikiota, että digi ei sovi kaikille palveluntarvitsijoille. Kaikilla ei ole digitaitoja, mutta vaikeuksia voi myös olla kommunikoinnissa.

– Psykiatrin töitä on vaikea tehdä ruudulla. Etätyöaikana 20 prosenttia potilaista jätti videopuheluajat väliin.

Blomqvist-Lyytikäinen karsisi palveluiden päällekkäisyyksiä sekä miettisi kalliiden ostopalveluiden uudelleenjärjestämistä. Lastensuojelussa esimerkiksi vaikeasti käytökseltään oireilevien alaikäisten kehitysvammaisten kohdalla palveluntuottaja voi Blomqvist-Lyytikäisen mukaan pyytää mitä tahansa hintaa ostopalvelusta.

– Tiedämme, että palvelun oma tuottaminen tulisi halvemmaksi.

Samoin hän nosti esille lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden peruspalveluiden kunnollisen järjestämisen, jotta erikoissairaanhoidon paine vähenisi.

Maria Lammi nosti esille myös työntekijöiden hyvinvoinnin. Hänen mukaansa henkilöstön jaksamiseen varojen käyttäminen tulee takaisin säästönä, kun työssäjaksaminen paranee, sairauspoissaolot vähenevät ja vaihtuvuus alalta vähenee.

Markku Pakkasen mukaan yksi terveydenhuollon piste Jaalassa tai Elimäellä ei kaada hyvinvointialueen taloutta. Kaupunkien suurten taajamien kiinteistöistä hänkin lähtisi hakemaan keskittämällä säästöjä. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan kuluissa pitää päästä hänen mukaansa säästöihin.

Pitääkö hyvinvointialueen budjetti?

Ehdokkailta kysyttiin myös, pitävätkö tulevien hyvinvointialueiden budjetit. Valtio antaa tuleville hyvinvointialueille budjettiraamit, mutta lisärahaa voi anoa.

– Pahalta näyttää, Lakka totesi.

Ehdokkaat toivoivat, että Kymenlaakson erityispiirteet, eli korkea sairastavuus ja väestön ikääntyneisyys otetaan huomioon, kun rahanjako alueille alkaa.

Mahdollista maakuntaveroa vastaan, etenkin uudistuksen alkuvaiheessa, olivat kaikki muut ehdokkaat paitsi Jenni Aikio. Hän muistutti, että maakuntaveron selvitys on kirjattu hallitusohjemaan.

– En kannata kokonaisveroasteen nostamista, mutta kannatan maakuntaveroa. Voisi olla molemmat rahoitusmallit. Hyvinvointialueelle on hankalaa, jos vastataan vain menoista eikä tuloista. Vero kannustaisi hyvinvointialueita säätelemään omaa talouttaan. Maakuntana olemme kädettömiä, jos valtion rahahana menee kiinni.

Vaalipaneelin keskustelua johti Kouvolan Sanomien uutistuottaja Aapo Mentula.

Katso vaalipaneelin koko tallenne tästä

Katso seuraava vaalipaneeli torstaina 13. tammikuuta verkkosivuillamme kello 18 alkaen.

Juttua täydennetty kello 21.30. vaalipaneelissa käydyn keskustelun pohjalta.

Juttua täydennetty 22:11 vaalipaneelin pohjalta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka