Saappaat jalassa | Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaron mukaan kyttyrälohi voi nousta Kymijokeen jo ensi vuonna – Atlantinlohen taantuessa aggressiivinen kyttyrälohi valtaa uutta elintilaa Euroopasta

Tyynen mereltä levitettyä kyttyrälohta voi kohta saada Kymijoestakin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro ei pidä mahdottomana, että kyttyrälohta nousisi jo ensi vuonna Kymijokeenkin. Itämerellä tehtiin ensimmäinen havainto Atlantilta tulleesta kyttyrälohesta.

– Kyllä jo ensi vuonna voidaan odottaa uutta vierasta Kymijokeen, viimeistään vuonna 2025, Erkinaro kertoo tuoreimmassa Saappaat jalassa -podcastissä.

Tyynenmeren pienin mutta aggressiivinen kyttyrälohi havaittiin Tenojoella ensimmäisen kerran vuonna 2017. Sen jälkeen kanta on voimakkaasti levinnyt Jäämereltä länteen ja edelleen alemmas Eurooppaan. Tilanne on muuttunut muutamassa vuodessa dramaattisesti.

Atlantilohi taantuu samaan aikaan

Muut pohjoisen pallonpuoliskon lohilajit ovat viime vuosien aikana taantuneet. Vaelluskaloilla vaikuttaa olevan ongelmia erityisesti syönnösvaelluskaudella merialueilla.

Kyttyrälohi näyttää sen sijaan menestyvän koko ajan paremmin. Erkinaron mukaan tämä voi selittyä sillä, että kyttyrälohi sopeutuu paremmin ilmastossa ja vesistöissä tapahtuvaan muutokseen.

Suomen kuuluisin lohijoki on Tenojoki, jossa atlantinlohen kannat ovat muutaman viime vuoden aikana vähentyneet voimakkaasti. Viime kesänä tehtiin historiallinen päätös, kun lohen kalastus kiellettiin kokonaan Tenojoessa.

Samaan aikaan kyttyrälohi on lisääntynyt. Ensimmäiset kyttyrälohet ilmestyivät Tenojokeen vuonna 2017. Viime kesänä suomalaiset lohitutkijat arvelivat, että Tenojoessa oli kaksi kertaa enemmän kyttyrälohia kuin atlantinlohia.

Venäläiset istuttivat kyttyrälohen Eurooppaan

Venäläiset istuttivat Tyynenmeren puolella elänyttä kyttyrälohta pohjoisille aluevesilleen jo 1940-luvulla. Istutukset lopetettiin 2000-luvun alussa kokonaan. Kyttyrälohi alkoi kuitenkin lisääntyä Jäämeren alueella dramaattisella vauhdilla muutama vuosi sitten.

Norjalaiset ovat yrittäneet kitkeä länteen leviävää kyttyrälohta ennen kaikkea pienistä lohijoista. Kala on luonteeltaan aggressiivinen, ja se voi häiritä vaelluskalavesissä isokokoisen atlantinlohen lisäksi myös taimenia, harjuksia ja siikoja.

Kutunaaraat eivät pelkää isompiakaan. Erkinaro on sukeltaessaan joutunut itsekin niiden ahdistelemiksi. Myös veden alle asetettu kamera sai kyttyrälohilta kyytiä.

– Ne iskivät kameraan sellaisella voimalla, että niiltä lähti hampaat suusta.

Professori Erkinaro muistuttaa, että kudulle noustessa lohet eivät syö eivätkä näin ollen kilpaile samoista ravinnonlähteistä. Tilanne voi joessa olla toinen, kun keväällä mätimunista kuoriutuneet atlantinlohi- ja kyttyrälohipoikaset tarvitsevat energiaa ennen laskeutumistaan syönnösvaellukselle mereen.

Seuraavaksi luolakoirapyyntiä

Seuraava Saappaat jalassa -podcast ilmestyy kahden viikon päästä 17.3. Silloin Antti Venho puhuu luolakoirien pelastamisesta. Saappaat jalassa -podcastiä voi kuunnella muun muassa Soundcloud- tai Spotify-palveluissa.

Kaikki jo ilmestyneet jaksot ovat vapaasti kuunneltavissa. Löydät ne osoitteesta https://www.kouvolansanomat.fi/aihe/Saappaat_jalassa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka