Saappaat jalassa | Tomas Sjögren aloittaa avovesikauden hauen kalastuksella – Auringonpaiste houkuttelee hauet kutulahtiin heti, kun jäät sulavat

Haen lisäksi kutulahdista voi kalastaa keväällä myös isoja ahvenia. Meritaimenetkin hakeutuvat keväällä lämpimiin rantavesiin.

Urheilukalastaja Tomas Sjögren ei katso kalenteria vaan ikkunasta ulos, kun hän ajoittaa keväthauen kalastuksen.

Tänä vuonna kevät on viimevuotista myöhemmässä, mutta kun jäät aukeavat, Sjögren toimittaa kalastuskajakkinsa vesille.

– Avovesikausi alkaa siitä, kun sisälahdet ovat jäättömiä, Sjögren sanoo.

Saappaat jalassa -podcastissä Sjögren kertoo, mihin aikaan, mistä ja millä välineillä kutuhaukea kannattaa kalastaa.

Itse hän ottaa haukireissulle mukaan vähintään kolme erilaista kalastussettiä. Hyrräkelaan luottava Sjögren käyttää hauen kalastuksessa titaaniperuketta.

Punottu siima on nykyaikaa kaikessa kalastuksessa. Hauen kalastukseen Sjögren suosittelee paksua siimaa, joka kestää pohjakosketuksia. Kutulahdissa viehe ottaa usein osumaa pohjaan ja kasvistoon, joten siiman kulutuskestävyys on kovilla.

Myös ahven ottaa kutulahdista

Hauet alkavat valua jo alkutalvesta kutulahtien eteen. Heti jäiden lähdön jälkeen hauet kerääntyvät kutulahtiin, joissa aurinko lämmittää vettä nopeammin kuin muualla.

– Mitä lähempänä kutu on, sitä matalammassa ne pyörivät.

Veden lämpötila on se, joka laukaisee haukien kevätkudun. Juuri ennen kutua hauki käy vieheeseen, mutta kudun aikana syönti on huonoa. Hauki jää tavallisesti vielä kudun jälkeen joksikin aikaa kutualueelle, ja silloin se iskee ahnaasti syöttiin.

– Se syö silloin ihan hullun lailla. Niitä saattaa saada silloin kutulahtien suilta todella paljon.

Samaan aikaan kutulahdissa parveilee myös kutuahvenia. Viime aikoina Sjögren on innostunutkin hakemaan lahtimatalista isoja ahvenia. Silloin siiman päässä voi olla vain muutaman gramman painoinen jigi, johon voi napata myös alueella kuteva iso hauki.

Hauen ja ahvenen ottipaikat löytyvät usein metrin tai kolmen metrin syvyydestä. Sjögren varoittaa menemästä heti liian lähelle kaislikkoa. Kaislikkoreunan ulkopuolella oleilevat kalat voivat jäädä veneen alle ja säikähtää.

Suomenlahdelta löytyy myös kevättaimenta

Ahven- ja haukikudun jälkeen Sjögren hakee Suomenlahden saaristosta lahdelmiin kutusilakan houkuttelemia taimenia. Tällöin hän vaihtaa kajakkinsa moottoriveneeseen, jolla saaristoon pääsee nopeammin. Isompi vene on toki muutenkin ulapalla kätevämpi kuin yhden istuttava kajakki.

Meritaimenen ottipaikkoja Sjögren hakee auringonpuoleisilta rannoilta ja lahdelmilta. Hopeakylki voi löytyä pienestäkin paikasta, jos merivesi on siellä auringon ja suotuisan tuulen vuoksi asteen tai puoli lämpimämpää kuin muualla.

Sjögren myöntää, että keväisen taimenen virvelöinti on vaativa kalastusmuoto, jossa osaamisen saturaatiopistettä ei löydy.

– Aina kun luulee löytäneensä punaisen langan, niin vähintään seuraavalla reissulla se on kumottu.

Kemijoen lohisaaga ei ole ohi

Seuraava Saappaat jalassa -podcast ilmestyy kahden viikon päästä 28.4., jolloin lohidokumenttisarjastaan palkittu Tapani Niemi kertoo valjastetun Kemijoen kohtalosta. Saappaat jalassa -podcastiä voi kuunnella muun muassa Soundcloud- tai Spotify-palveluissa.

Kaikki jo ilmestyneet jaksot ovat vapaasti kuunneltavissa. Löydät ne täältä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka