Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sana sunnuntaiksi | Minun Herrani

Muut kuhisivat ja kohkasivat, He olivat innoissaan ja hokivat naamat virneessä: ”Me näimme Herran.” En päässyt tunnelmaan.

Ihan outoa. Aivan mahdotonta. Jeesus kuoli ja haudattiin. Näin kaiken. Olen varma, että hän on kuollut. En usko hänen elävän sen rökityksen jälkeen. En, jollen näe häntä ja pääse koskemaan ruhjeita.

Jo viikon tätä kaikkea on jatkunut. Olen elänyt kummallisissa mietteissä. Toiset eivät ole lakanneet intoilemasta. He pitävät kiinni tarinastaan. Heille Jeesuksen ylösnousemus on totta. Reaalielämää. Tässäkin hetkessä koen olevani ulkopuolinen. Minulla ei ole samaa uskoa kuin toisilla.

Yhtäkkiä näen hänet. Jeesus on tässä huoneessa. Seisoo keskellämme. Katsoo minuun ja puhuttelee minua. Hän ojentaa kätensä minua kohti ja sanoo: ”Koske rauhassa. Tunnustele käsiäni, laita sormesi kylkieni haavoihin. Minä olen tässä. Rauha Tuomas sinulle. Rauha teille kaikille.”

Olen täynnä tunnetta. En tiedä, mitä niistä. Olen täynnä uskoa. Uskoa Jeesukseen. Uskoa kuoleman vallan voittamiseen. Uskoa Herraan. Samalla olen täynnä elämää. Jeesus on läsnäolollaan tuonut koko elämän kirjon ihan tähän. Olen täynnä elämää.

Soperran jotain suustani. ”Minun Herrani. Minun Jumalani.” Näihin sanoihin kätkeytyy koko elämäni perusta. Minun Herrani on voittaja. Hänellä on todella kaikki valta. Voima ja valta, jota en osaa sanoin kuvata.

Yhteinen matkamme piirtyy silmieni eteen. Kaikki matkan varren ihmeet saavat selityksen. Ne ovat olleet pikku juttuja kuoleman voittajalle. Minun Herrani on todellakin Jumala.

Samalla tajuan etuoikeuteni. Minä saan nähdä hänet. Nyt ja tässä. Elävänä ristiinnaulitsemisen ja hautaamisen jälkeen. Minä saan todeta hänen olevan läsnä fyysisesti. Ei minään henkiolentona. Minä saan uskonvarmuuden, jota moni ei saa.

Onneksi Jeesus auttaa ajatuksessa eteenpäin. Onneksi hän vielä sanoo, että autuaita ovat ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe. Onneksi, sillä saan hänen sanoistaan pontta kertoa tarinaani. Toivottavasti siitä puhutaan vielä pitkään. Olen mielelläni se epäuskoinen, jos joku tarinani kuultuaan alkaa uskoa Jeesukseen. Jos joku muukin voi sanoa: ”Minun Herrani. Minun Jumalani.”

Kirjoittaja on kirkkoherra Kouvolan seurakunnassa.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.