Saappaat jalassa | Euroopan paras lohijoki padottiin ja lohikanta tapettiin sukupuuttoon – Tapani Niemi kuvailee padottua Kemijokea seisovaksi vedeksi

Palkitun lohidokumentin tekijä uskoo, että asenteiden muuttuessa Kemijokeen saadaan vielä toimivat vaelluskalauomat.

Toimittaja ja tietokirjailija Tapani Niemi uskoo, että lohi, taimen ja siika nousevat tulevaisuudessa Kemijokeen. Aikanaan Euroopan parhaana pidetty lohijoki padottiin sotien jälkeen niin, että Kemijoen lohi kuoli sukupuuttoon.

Saappaat jalassa -podcastissä Niemi kertoo, että jatkosodan jälkeen patoajat pyrkivät määrätietoisesti lopettamaan nopeasti Kemijoen lohikannan.

– Silloin vapauduttiin alituisesta tappelusta jokivarren väen kanssa.

Nykyisin joessa on yli 20 voimalapatoa, ja vaelluskala-aktivistit painostavat sähkövoimayhtiöitä rakentamaan jokeen kunnollisia lohen nousu-uomia.

Pelkosenniemellä Kemijoen partaalla syntynyt Niemi tuntee kotijokensa historian paremmin kuin omat taskunsa. Hän on vuosikymmenten aikana tutkinut joen tapahtumia yhtä lailla tutkijankammioissa kuin paikallisia ihmisiä haastattelemalla.

Lopullinen kuolinisku lohelle annettiin 1940-luvun lopulla, kun Kemin Isohaaran pato rakennettiin. Niemi kuitenkin muistuttaa, että lohikannat olivat Kemijoessa jo sitä ennen kovilla.

Lohta ennen 500 000 tonnia vuodessa

Parhaimpina vuosina Kemijoesta saatiin virallisesti lähes 500 tonnia lohta. Tämän lisäksi joesta salakalastettiin suurin piirtein saman verran. Lohipyydyksiä oli satamäärin yli 500 kilometriä pitkän joen varrella.

Ensimmäisenä lohiaarteista nauttivat saamelaiset, sen jälkeen etelästä tulleet häätivät saamelaiset syrjään. Lohta kannettiin myös Ruotsin vallan aikana Tukholmaan veroina. Lohi, siika ja taimen antoivat kuitenkin joen varrella asuville runsaasti kalaa.

Jokivartelaisten kiinteä suhde jokeen katkesi , kun lohi ei päässyt nousemaan jokeen. Kemijoen lohi kuoli sukupuuttoon. Maisematkin muuttuivat. Niemen lapsuuden kalapaikat 1950-luvulta ovat vedennousun myötä kadonneet.

– Raakkuja ei ole enää olemassa kuin latvavesissä, ja nekin ovat henkitoreissaan, kun ne vaativat lohikaloja väli-isännäksi.

Tekoaltaiden ja patojen myötä elävä joki muuttui Niemen mukaan voimattomaksi elementiksi, jolle kalasta eläneet joutuivat kääntämään selkänsä.

– Ei se ole enää sama joki. Se virtaa veltosti ja laiskasti. Se on sillä tavalla seisova vesi.

Niemen mukaan Kemijoen tila on lyönyt leimansa myös jokivartelaisten mielentilaan.

Vaelluskala palaa vielä

Niemi on uskonut Kemijoen parantumiseen vuosikausia, vaikka vielä 10 vuotta sitten kalakantojen elpymiseen ei kukaan tuntunut uskovan Lapissa. Sittemmin asenne on muuttunut.

– Joku päivä lähivuosina tapahtuu rysäys.

Niemi pitää mahdollisena, että Kemijoessa on kunnollisia vaelluskalojen nousu-uomia jo 10 vuoden päästä. Paine nousukalan palauttamiseen kasvaa koko ajan, etenkin Lapin ulkopuolella muualla Suomessa.

– Jos tämä jäisi Lapin miesten varaan, naiset ovat täällä paljon fiksumpia, muutosta ei tapahtuisi tuhanteen vuoteen.

Tapani Niemelle myönnettiin helmikuussa vuoden 2022 tiedeviestintäpalkinto hänen 5-osaisesta radiodokumenttisarjastaan Lohen surma – kuka murhasi Kemijoen lohen. Sarja on yhä kuunneltavissa Yle Areenassa.

Kaurispukkijahdin vuoro

Seuraavassa Saappaat jalassa -jaksossa 28.4. Aki Perälä kertoo keväisestä kauriinmetsästyksestä. Saappaat jalassa -podcastiä voi kuunnella muun muassa Soundcloud- tai Spotify-palveluissa.

Kaikki jo ilmestyneet jaksot ovat vapaasti kuunneltavissa. Löydät ne täältä.

Etusivulla nyt