Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ymmärrätkö nuorisokieltä? – Testaa taitosi Kouvolan Sanomien visassa!

Saappaat jalassa | Metsästäjä ja kokki Janne Halonen muistuttaa, että kiima maistuu riistalihassa – Valkohäntäpeuran uloin rasvakerros jää kitalakeen kiinni

Metsästyksen someinfluensserina tunnettu Halonen syö vähintään 200 riista-ateriaa vuodessa, mutta myös kasvikset maistuvat.

Metsästäjä ja kokki Janne Halonen tunnetaan somekanavissa julkaisusarjastaan "Terveisiä ravintoketjun huipulta". Saappaat jalassa -podcastissa Halonen kertoo, että suomalaismetsästäjien riistankäsittelytaidot ovat hyvällä tasolla.

– Tärkein asia on se, että riistaa arvostetaan. Se, joka sitä arvostaa, osaa tai ainakin haluaa opetella käsittelemään sitä hyvin.

Halosen mukaan oppimispolku metsästäjäksi on niin haastava, että metsästäjä oppii sen varrella myös lihankäsittelyn. Kaveripiiriin kuuluu aina väkeä, joka neuvoo ja opastaa lihankäsittelyn ketjun kaadolta ruokapöytään.

Halonen muistuttaa, että jokainen lihaa syövä hankkii lihan itse tai ulkoistaen hankinnan esimerkiksi karjatilallisille, teurastamoille ja kauppaketjuille. Halonen hakee itse metsästä "parasta mahdollista lihaa".

– Jos menen ja ammun peuran, se on viettänyt parhaan mahdollisen elämän metsässä.

Saappaat jalassa -jakson voi kuunnella myös Spotify-palvelussa tästä linkistä.

Kiima maistuu riistassa

Podcastissä Halonen antaa vinkkejä riistan käsittelystä ja hyödyntämisestä. Sekin tulee selväksi, että kiima-aikana kaadettu hirvisonni voi maistua pahalta. Hän suositteleekin sonnien ampumista vasta kiima-ajan jälkeen, myöhemmin syksyllä.

– Kiimaisessa hirvessä tai villisikakarjussa on kiiman makua lihassa. Sillä on hormonitoimintaa silloin, kun se haluaa lisääntyä.

Halosen mukaan riistalihaa valmistetaan yhä useammin niin, että liha esikypsennetään vakuumipakkauksessa ennen ruskistamista. Sous vide -tekniikalla matalassa lämmössä saadaan liha kypsennettyä omissa nesteissään kuivumatta, kun neste pysyy vakuumissa.

– Jos otat pihvin grillille tai pannulle, se alkaa kypsyä pinnasta, joka on aina niin sanotusti ylikypsää. Sisältä pihvi voi olla jopa raakaa.

Valkohäntäpeuraa vierastettiin syyttä

Viime vuosina valkohäntäpeurakannat ovat voimistuneet Suomessa vahvasti. Yksi syy tähän on Halosen mukaan ollut se, että metsästäjät ovat aikanaan vierastaneet sen lihaa.

– Minäkin tunnet metsästäjiä, jotka vielä parikymmentä vuotta sitten sanoivat: hyi hitto, valkohäntäpeurat ovat koiranruokaa.

Halosen mukaan väärinkäsitys syntyi siitä, että riista syötiin aikaisemmin niin tarkasti kuin mahdollista. Myös turkin ja ruhon välinen valkoinen rasva otettiin ruuanlaittoon, mikä oli huono ratkaisu.

– Se on vähän kuin talia. Jos sitä rupeaa syömään, se jää ikävästi kitalakeen kiinni ja se maistuu todella huonolta.

Tämän osan peurasta Halonen kehottaa jättämään koirille tai pikkulinnuille talviruuaksi.

Lähes 300 riista-annosta vuodessa

Halonen kuvailee itseään sekasyöjäksi. Hän kertoo syövänsä runsaasti riistalihaa mutta kasvikset kelpaavat yhtä hyvin.

– Syön vuodessa 200–300 riista-annosta. Samaan aikaan syön hyvin paljon salaatteja ja sosekeittoja.

Riistasta saatavasta liharuuasta kieltäytyjiä hän ei ymmärrä.

– Luonnossa käytetään kaikki eduksi ja hyväksi. Tarvittaessa kaikesta joustetaan. Myös hirvieläimet syövät lihaa. Se ei ole yleistä, mutta ne saavat lihasta ja luista hivenaineita, Halonen sanoo.

Halosen mukaan luonnossa elävä riista ei rasita maapalloa samalla tavalla kuin karjatilalla kasvatetut tuotantoeläimet. Hän muistuttaa, että myös lisääntyvä kasvisten käyttö supistaa luonnon resursseja. Laajenevat viljelysalueet kutistavat riistaeläinten elintilaa.

Saappaat jalassa -podcastin kaikki jaksot ovat maksutta kuunneltavissa muun muassa Soundcloud- ja Spotify-palveluissa. Seuraava jakso julkaistaan 15. syyskuuta, jolloin kalastusopas Mika Vornanen kertoo vapakalastustekniikoista, urastaan ja vapakalastuksen vaaratilanteista.