Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ymmärrätkö nuorisokieltä? – Testaa taitosi Kouvolan Sanomien visassa!

Saappaat jalassa | Kalastusopas Mika Vornanen on tuntenut nahoissaan, kun kalastus on veneessä vaarallisimmillaan – "Kulmakarvat kasvoivat suoraan yhteen"

Haukikoirastaan tunnettu kalamies vakuuttaa, että omat kalastusvälineet täytyy tuntea hyvin ennen kalalle menoa. Ja värillä on ihan oikeasti väliä.

Pitkän linjan kalastusopas Mika Vornanen on ihan käytännössä tuntenut takaraivossaan, mitä voi käydä, kun vapakalastaja sählää veneessä. Kalastusmatkalla ollut asiakas yritti heittää virveliä veneen pitkittäissuunnassa sillä seuraamuksella, että uistimet koukut pureutuivat kalastusoppaan päänahkaan.

– Kulmakarvat kasvoivat suoraan yhteen. Oikosulku päässä, ja siinä tuli suusta vähän ensimmäistä ja toistakin kotimaista ja englantilaista f-wordia, Vornanen kertoo Saappaat jalassa -podcastissa.

Vornasen mukaan vapakalastus on tapaturmaherkkää erityisesti silloin, kun venekunnassa aletaan kilpailla siitä, kuka saa eniten kalaa. Silloin aletaan sählätä.

– Ihminen tulee varomattomaksi, ja kalakiima sotkee ihmisen omaa käyttäytymismallia.

Pienet teettävät eniten kiusaa

Vaarallisimpia ovat tällaisessa tilanteessa pienet kalat, joista yritetään päästä eroon liian hätäisesti. Silloin koukku lipsahtaa helposti ihmislihaan, ja sen jälkeen tarvitaan apuvälineitä.

– Älä lähde kalastamaan ilman, että mukana on pihdit. Ne on pakko olla, mieluummin kahdet, mutta ainakin yhdet.

Kaikkein vaarallisinta on irrottaa vapa kaarella vielä vedessä olevaa kalaa koukuista. Kumarrus hohtimet kädessä veneen partaan yli voi aiheuttaa todella pahaa jälkeä, jos kalastajalla ei ole suojalaseja päässään.

– Kala räväyttää kerran, ja se uistin lähtee kuin Hessun liidokki suoraan tauluun.

Polaroid-lasit suojaavat silmiä, ja niillä näkee myös vedenpinnan alapuolelle. Silloin voi reagoida aivan toisella tavalla esimerkiksi ämpäritärppiin. Sillä tarkoitetaan kalaniskua siinä vaiheessa, kun viehe on jo aivan veneen vieressä ja nousussa pintaa kohti.

Oma vapamalli

Vornanen käy podcastissa läpi nykyaikaista välinetekniikkaa. Vavat ja kelat ovat nykyisin aivan toisenlaisia kuin 1970-luvulla, kun Vornanen kulutti ensimmäisen kuukausipalkkansa kokonaan kalastusvarusteisiin.

Vornanen on kehitellyt markkinoille myös oman vapamallin, ja hän vakuuttaa, että tuunatulla uistimella kalastusteho voi parantua huomattavasti verrattuna vieheeseen, joka lukitaan siiman päähän suoraan pakkauksesta.

Myös värillä on väliä. Hyvinä syöntipäivinä melkein mikä tahansa saa kalan aktiivisesti. Huonona kalastuspäivänä veteen voi heittää mitä tahansa väriä, mutta vain yksi niistä toimii. Etukäteen väriä on mahdotonta tietää. Valaistus, sijainti, merenkäynti, veden väri ja kalojen tuntemattomat käyttäytymismallit ratkaisevat, mikä viehe toimii.

Elävää syöttiä Vornanen ei ole käyttänyt vuosikymmeniin.

– En halua lähteä niin yksinkertaiseen ratkaisuun, että syötän niille niiden luontaista ravintoa. Ajattelen, että syökää mitä haluatte, minä yritän keksiä paremman tavan kalastaa, jotta saan kalan pois, Vornanen kertoo.

Lyhyt heitto on vaikeampi

Vornanen antaa Saappaat jalassa -podcastissa myös selkeitä vieheen uittoniksejä. Uistimen presentaatio eli uintitapa erottaa pyytävän kalastajan heittelijästä. Hän muistuttaa siitäkin, että kuka tahansa pystyy heittämään pitkälle. Lyhyt ja tarkka heitto on paljon vaativampi suoritus.

Vornanen muistuttaa, että jokainen vapa vaatii omanlaisensa käsittelyä. Ne pitää opetella kaikki erikseen, muuten on vaikeaa. Vornasen mukaan vain oma harjoittelu ratkaisee, ei internetissä huhuilut. Veden ääreen mentäessä homman pitää olla hanskassa, muuten syntyy sutta ja sekundaa, vaikka olisi kuinka hienot laitteet.

– Sinun täytyy osata käyttää omia välineitäsi, Vornanen vakuuttaa.

Saappaat jalassa -podcastin kaikki jaksot ovat maksutta kuunneltavissa muun muassa Soundcloud- ja Spotify-palveluissa. Seuraava jakso julkaistaan 22. syyskuuta, jolloin lappilainen erämies Kari Kilpimaa kertoo, mitä Lapissa ajatellaan valtion hirvimetsästysluvilla metsästävistä turisteista.