Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Saappaat jalassa | Luontokuvaaja Asko Hämäläinen on nähnyt, miten karmeita kiimahirvien väliset taistot voivat olla – Syksyinen taistelu voi päättyä toisen osapuolen kuolemaan

Asko Hämäläinen on houkutellut kutsuääntelyllään pari tuhatta hirveä kameran eteen.

Kouvolalainen luontokuvaaja Asko Hämäläinen on kuvannut hirviä yli 40 vuotta. Vuosien varrelle mahtuu monta hirveä, joiden kehitystä hän on seurannut vuodesta toiseen. Hirvet ovat yksilöitä, ja Hämäläisen mukaan hirvestä näkee jo varhaisessa vaiheessa, millainen osa sille on laumassa varattu.

– 3–4-vuotiaana sillä on jo sellaiset kruunut päässä, että tässä on tuleva aluehallitsija, Hämäläinen kertoo Kouvolan Sanomien Saappaat jalassa -podcastissa.

Jos joku niin Hämäläinen tietää, mistä hirvet löytyvät. Pilke silmäkulmassa hän toteaa, että jotkut tutuiksi tulleet hirvet pyörittelevät suurin piirtein päätään, kun tuttu mies tulee metsässä vastaan: taas tuo kameramies on täällä.

Yllä oleva jakso löytyy myös Spotify-palvelusta tästä linkistä.

Hirvien perässä ympäri vuoden

Hämäläinen seuraa hirviä luonnossa lähes päivittäin, vuoden ympäri. Kahdesta vuodenajasta hän pitää eniten: keväällä hirven vasat ovat liikuttavia. Syksyinen kiima-aika tarjoaa puolestaan dramatiikkaa.

Hämäläinen kumoaa väitteen, että kiimasonnien välinen taisto olisi vain leikkiä. Toisinaan kyseessä on taistelu, jossa toinen voi kuolla. Hämäläinen on nähnyt myös lehmän, jonka sonni on tappanut.

Poliisiviranomaiset eivät tätä oikein uskoneet, vaikka Hämäläisellä oli valokuvia sonnista, jonka sarvet sopivat lehmän kupeesta löytyneisiin reikiin.

Asko Hämäläinen tietää, että Etelä-Suomessa hirven ensimmäinen kiima-aika kestää elokuun lopulta syyskuun loppupuolelle. Sen jälkeen metsien valtasonnit keskittyvät rasvakerroksen kasvattamiseen talven edellä.

Toinen kiima-aika on lokakuun lopulla, jolloin nuoremmat sonnit ja lehmät taistelevat osuuksistaan. Joskus hirvillä saattaa tulla myös kolmas kiima-aika myöhemmin syksyllä, mutta tällaisen seurauksena syntyvät vasat syntyvät seuraavana keväänä niin myöhään, että seuraavasta talvesta selviäminen on vaikeaa.

Hämäläisen mielestä metsien mahtisonnit kannattaa jättää kaatamatta. Jos ne ammutaan, heikommat sonnit pääsevät jatkamaan sukua. Tällaisten yksilöiden geeniperimä ei välttämättä ole niin vahvaa kuin mahtisonnien jälkeläisillä.

Hämäläinen on tavannut Ruotsissa suurempia hirviä kuin Suomessa. Hän uskoo tämän johtuvan juuri paremmasta geeniperimästä.

Uransa aikana Hämäläinen on houkutellut kutsuäänillään tuhansia hirviä. Kuvia on vielä enemmän. Ensimmäisen hirvensä hän näki viisivuotiaana kotitalonsa ikkunasta. Pikkupoika ihmetteli ylivuotisia hirviä, jotka temmelsivät pellolle kepeästi riukuaidan yli.

Hämäläinen oppi sittemmin, että raskastekoinen hirvi liikkuu luonnossa erittäin ketterästi. Halutessaan aikuinen hirvi voi hypätä vaikka autoteiden varsilla olevien hirviaitojen yli.

– Se menee siitä vaikka heittämällä yli, jos haluaa.

Saappaat jalassa -podcastin kaikki jaksot ovat maksutta kuunneltavissa muun muassa Soundcloud- ja Spotify-palveluissa. Seuraava jakso julkaistaan 24. marraskuuta, jolloin Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi kertoo näkemyksistään Suomen susikonfliktista ja hirvenmetsästyksestä Lapissa.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.