Täplärapu levittää rapuruttoa ja valtaa muutenkin aggressiivisempana lajina elintilaa jokiravuilta.
1960-luvulla Suomeen istutettu täplärapu on tullut jäädäkseen. Rapubiologi Japo Jussila ei keksi tapaa, jolla toisiinsa liittyvissä vesistöissä täpläravusta päästäisiin eroon.
– Siinä vaiheessa, kun täplärapu on Suomen luonnosta hävinnyt, se on tempuista pienin. Siinä kohtaa luonto on muuttunut niin radikaalisti, ettei se sovi suomalaiseksi luonnoksi enää ollenkaan, Jussila sanoo.
Voit kuunnella jakson myös Spotify-palvelussa.
Täplärapu on haitallinen vieraslaji
Jääkauden jälkeen Suomeen kotiutunut jokirapu on helisemässä täplärapuinvaasion vuoksi. Tämä uhkaa alkuperäistä rapukantaamme kahdella tapaa. Se levittää rapuruttoa ja ahdistaa jokiravut valtaamillaan reviireillään ahtaalle.
– Täplärapu on syystä haitallinen vieraslaji. Se on aggressiivisempi kuin jokirapu, ja tällä tavalla se hitaasti pystyy työntämään jokiravut huonommille alueille, Jussila kertoo kevätkauden viimeisessä Saappaat jalassa -podcastissä.
Uisteluveneiden uhka lisääntynyt
Jussilan mukaan jokiravun tilanne muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Rapurutto voi levittäytyä puhtaille vesialueilla myös ilman ihmisen toimia. Esimerkiksi nisäkkäät tai linnut voit levittää rapuruttoitiöitä järviin, joissa jokiravut elävät. Yleensä rapurutto leviää kuitenkin ihmistoimin.
– Nämä ovat selkeästi teoreettisempia vaihtoehtoja kuin että joku ihminen on kuljettanut ravun tai rapuruttoitiöitä mukanansa.
Myös urheilukalastus vaikuttaa tilanteeseen, kun kalastusveneitä siirretään trailereilla vesistöstä toiseen. Jussila näkisikin veneluiskilla mielellään asiasta varoittavia kylttejä.
– Tämä rupeaa tekemään elämästä mielenkiintoista, kun esimerkiksi uistelijat siirtävät veneitään vesistöstä toiseen. Pääsääntöisesti ne uistelevat aika usein isoissa vesistöissä, ja etelät isot vesistöt ovat täplärapu- ja rapuruttovesiä.
Veneitä ja kalastusvälineitäkin voi siirtää vesistöstä toiseen, mutta ennen veteen laskua pitää varmistaa, että vene (ja traileri) ovat varmasti kuivuneet. Rapumertojen siirtoa vesistöstä toiseen ei kannata tehdä ilman välillä tehtävää saunakuivatusta. 80 asteen lämpötila saunassa tuhoaa merroissa olevat rapuruttoitiöt.
Kala lisää riitelyä sumpussa
Japo Jussila esittelee Saappaat jalassa -podcastissä vihjeitä siitä, miten rapuja kannattaa kalastaa. Hän muistuttaa, että sumpussa kuorensa vaihtavan ravun osa on kohtalokas. Muut sumpussa olevat ravut syövät sen yhdessä yössä.
Jos rapuja pidetään sumpussa pidempään, niitä pitää myös syöttää. Jussila varoittaa laittamasta sumppuun kalaa, sillä siitä syntyy nahistelua. Peruna tai porkkana ovat ihan hyviä, mutta ravut pärjäävät myös, jos niille syöttää lepänoksia lehtineen.
Kannattaa tarkastaa myös rapusumpun luukkumekanisti ja saumat, etteivät ravut karkaa.
– Ne ovat käsittämättömän neroja löytämään sen saman pienen reiän. Siinä täytyy olla jotain kommunikaatiota yksilöiden kesken, Jussila pohtii.
Hän pohtii myös sitä, miten ravut voi mahdollisimman inhimillisesti tappaa ruuanlaiton yhteydessä. Rapuja ei saa kerralla laittaa liikaa keittoastiaan. Rapu pitää laittaa kiehuvaan veteen pää edellä.
– Kymmenen litran astiaan ei lisätä kuin kymmenen rapua. Jokaista rapua kohti on litra kiehuvaa vettä.
Rapukesteillä ravuista syödään tavallisesti liha saksista ja pyrstöstä, mutta Japo Jussila syö ravut kokonaan. Myös sisälmykset. Vain kilpikuori jää jäljelle.
– Tällaisina ekologisen kestävyyden aikoina, kun on paneutunut siihen pyyntiin, valmistukseen ja kavereiden kanssa bailaamiseen hyvässä seurassa, kannattaa syödä myös se koko rapu.
Rapukausi alkaa 21. heinäkuuta ja kestää lokakuun loppuun saakka.
Saappaat jalassa -podcastin kaikki 84 jaksoa ovat maksutta kuunneltavissa. Kouvolan Sanomien verkkosivuilta löytyy linkki Spotify- ja Soundcloud-palveluihin. Seuraava eli kymmenes tuotantokausi alkaa kesätauon jälkeen elokuussa.