Elokapinan maanantainen mielenosoitus UPM Kymin tehtaan kulkuväylillä seisautti tehdaskuljetukset päiväksi. Maantie- ja rautatieyhteydet katkaistiin noin 70 mielenosoittajan voimin. Poliisi päästi 38 kiinniotettua vapaaksi seuraavana päivänä.
– Eiköhän nämä keskustelut olisi parasta käydä jossain muualla kuin meidän ajotiellä, UPM Kymin paperitehtaan pääluottamusmies Jari Huomo sanoo.
Hän kertoo itsekin saaneensa maanantaina ilmeisesti elokapinalaiselta tytöltä sekavan puhelinsoiton. Huomo ei provosoitunut väitteistä, että työnantaja kohtelisi työntekijöitään huonosti myös Suomessa.
– Neuvottelemme UPM:n kanssa asioista kuten ennenkin Paperiliiton kanssa, Huomo sanoo.
Hän ei ostanut ajatusta, että Elokapina ajoi mielenosoituksellaan myös UPM:n työntekijöiden asiaa.
– Se oli varmaan ajateltu niin, että he saisivat myös meidät työntekijät tähän mukaan. Mitä tuossa muutamia ihmisiä kuuntelin, mielenosoitus herätti vain ärtymystä.
Myös UPM Kymin sellutehtaan pääluottamusmies Hannu Mentula sai puhelun. Hänen mukaansa kouvolalaisten työsopimusasiat ja Uruguayn toiminnot ovat kaksi eri asiaa.
– Paperiliitto neuvottelee meidän asioista.
UPM:n toiminta Uruguayssa luupin alla
Elokapina kritisoi UPM:n toimintaa metsäkadon kiihdyttäjänä ja erityisesti yhtiön toimintaa Uruguayssa.
UPM Kymin tehtaan mielenosoitukseen osallistunut Theo Levlin haluaisi rakennemuutosta metsäteollisuuteen.
– Globaalitasolla tarvittaisiin rakennemuutos, jotta pärjättäisiin vähemmällä puulla.
Levlin peräänkuuluttaa toimia metsäteollisuussektorin innovaatiopuheisiin puuraaka-aineen uusista käyttötavoista.
– Pitää pyrkiä siihen, että on vähemmän paperia, pehmopaperia ja pahvia. Enemmän näitä innovaatioita, joista he itsekin puhuvat.
Levlin on huolissaan UPM:n toimista Uruguayssa.
– Uruguayssa iso ongelma on se, että aromaille ja pampalle on kasvatettu puupeltoa, eukalyptusta. Se syö pirusti vettä ja likaa paikallisia vesistöjä. Samaan aikaan siellä on todella paha vesikriisi, joka rajoittaa ihmisten juomaveden käyttöä.
"Vedestä pitäisi maksaa"
Levlinin mukaan UPM käyttää Uruguayssa paljon vettä maksutta.
– Tämä on paikallisesti iso epäoikeudenmukaisuus.
Levlinin mukaan UPM:n neuvotteluasema Uruguayssa on liian vahva. Tämä on aiheuttanut närää paikallisessa väestössä.
– Olemme toivoneet, että UPM siirtäisi päätäntävaltaa takaisin paikallisyhteisöille näissä maakysymyksissä.
Myös UPM:n Paso des Torosin tehtailla järjestettiin maanantaina mielenosoitus. Ana Filippini Movimiento por un Uruguay Sustentable -liikkeestä kertoo sähköpostissa, että Uruguayssa 60 prosenttia kansalaisista saa osittain suolattua juomavettä Uruguayta piinaavan kuivuuden vuoksi.
– UPM ei omista Uruguayssa metsiä vaan eksoottisia eukalyptusplantaaseja. Niitä kutsutaan metsiksi, jotta ihmiset luulisivat niiden tekevän hyvää ympäristölle, Filippini sanoo.
Maanantaina järjestettiin mielenosoitus myös UPM:n Uruguayn tehtaalla Paso de los Torissa. Ana Filippini
UPM:n plantaaseista 60 prosenttia eukalyptusta
UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren kertoo, että kuivuuden aiheuttama juomavesiongelma piinaa parhaillaan erityisesti Montevideon aluetta. UPM:n eukalyptusplantaasit sijaitsevat eri puolilla maata. Yhtiön mukaan vain vajaa prosentti sijaitsee Montevideon valuma-alueella.
UPM:n käyttämän veden korvaaminen on Lundgrenin mielestä hankala kysymys.
– Plantaaseilla toiminta pohjautuu sadeveteen. Tehtaiden vesi palautetaan puhdistuksen jälkeen jokiin tai se haihtuu ilmaan, joten on hyvä kysymys, mistä määrästä maksettaisiin, Lundgren sanoo.
Lundgren kertoo, että Etelä-Amerikan itärannikkoa jo kolme vuotta vaivannut kuivuus johtuu poikkeuksellisesta La Niña -sääilmiöstä.
– Teimme viitisen vuotta sitten Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa ilmastovaikutustutkimuksen UPM:n operaatioalueilla. Sen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa Uruguayhin niin, että sateet lisääntyvät.
Uruguayssa on plantaaseja kaikkiaan miljoona hehtaaria. UPM:n käytössä on puoli miljoonaa hehtaaria. Siitä UPM omistaa 305 000 hehtaaria, josta noin 60 prosenttia on eukalyptusplantaaseja.
Lisäksi UPM:n käytössä on vajaat 200 000 hehtaaria vuokrattua tai sopimusviljelymaata. Lundgren tähdentää, että Uruguayn hallinto on kaavoittanut maa-alueiden käyttöä eri tarkoituksiin. Eukalyptusplantaaseille on varattu köyhtyneitä laidunmaita, jotka eivät kelpaa laiduntamiseen tai perinteisille viljelykasveille.
Lundgren muistuttaa, että kaikki Uruguayn alkuperäiset metsät on suojeltu. Tällaisia metsiä on myös UPM:n omistamilla mailla. Osassa maan plantaaseista viljellään myös mäntykasveja. UPM viljelee plantaaseillaan pelkästään eukalyptuspuita.
Tällaisia kylttejä on nähty viime aikoina Montevideossa, jota Uruguayn makean veden pula erityisesti vaivaa. Vapaasti suomennettuna viesti on: Kyse ei ole kuivuudesta vaan ryöstöstä. Ana Filippini
Erityisalueen edut
Uruguayn valtio on perustanut maahan 11 erityistalousaluetta. UPM:n Fray Bentosin ja Paso de los Torosin tehtaat ovat tällaisilla erityistalousalueilla. Se tarkoittaa sitä, että yhtiö ei maksa saamastaan voitosta veroja valtiolle. Suomessa tällainen voittoverojärjestelmä tunnetaan yhteisöverona.
Lundgrenin mukaan UPM maksaa erityistalousalueella toimimisesta erillisen maksun ja esimerkiksi kiinteistö- ja varallisuusveroja.
Erityistalousalueita perustamalla Uruguay houkuttelee investointeja. Fray Bentosin tehdas perustettiin aikanaan maan köyhimpään osaan. Myös keskellä Uruguayta oleva Paso de los Toros on maan köyhimpiä alueita.
Lundgren kertoo, että sieltä Montevideon satamaan johtava rautatiehanke on valtion rahoittama projekti, jolle on varattu myös muuta kuin UPM:n rahtiliikennettä.
– Meille on varattu alle puolet sen kapasiteetista, Lundgren sanoo.
Miljardi dollaria maksava rautatie avautuu liikenteelle vuoden lopulla, jos suunnitelmat pitävät.
Uruguayn sellutehtaissa meesauunien polttoaineena on toistaiseksi fossiilinen öljy, mutta UPM tutkii parhaillaan korvaavia vaihtoehtoja. Plantaasien hiilinieluvaikutukset mitataan ilman maaperän osuutta, jota UPM:ssä ei pystytä toistaiseksi mittaamaan.
– Uruguayn haaste on, että siellä ei ole tällä hetkellä kunnollista metodologiaa maaperän hiilen mittaamiseen. Kehitämme sitä Suomen Luonnonvarakeskuksen kanssa, Lundgren sanoo.
Uruguay ei ole banaanitasavalta
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on seurannut vuosikausia läheltä UPM:n taivalta Uruguayssa. Hänen ja Jaakko Jaskarin tekemä elokuva saa ensi-iltansa kesäkuussa Helsingissä.
Teivainen kertoo, että UPM:n osakseen saama kritiikki Uruguayssa on pitkän kehityksen tulos.
Uruguayn valtio halusi kehittää metsätalousektoriaan, minkä edistämiseksi laadittiin metsäsektorin edistämislaki vuonna 1987. Tämä mahdollisti myös eukalyptuspuiden istuttamisen maahan, jossa niitä ei alun perin ollut.
UPM:n osaksi omistama Metsä-Botnia käynnisti ensimmäisen sellutehtaansa Fray Bentosiin vuonna 2007. Tänä keväänä UPM käynnisti Paso del los Torosissa olevan tehtaansa.
Stora Enso puolestaan käynnisti chileläisen yhteistyökumppaninsa kanssa Montes del Platan sellutehtaan vuonna 2014.
Kaikki kolme ovat olleet aikanaan Uruguayn suurimpia teollisuusinvestointeja. Ne hyödyntävät eukalyptusplantaaseilla tuotettua nopeakasvuista eukalyptuspuuta, jota yhtiöt keräävät pääasiassa omistamiltaan plantaasimailta.
Myös Stora Ensolla on sellutehdas Uruguayssa. Kuva Inkeroisista Anjalankosken tehtailta. Arkistokuva. Jussi Lopperi
Teivaisen mukaan eukalyptus kasvaisi vielä nopeammin Brasiliassa, mutta Uruguay on houkutellut suomalaisyrityksiä parempien ehtojensa vuoksi. Uruguayssa ulkomaalainen yhtiö voi kasvattaa omaa metsää. Myös runsaskätiset verohelpotukset ja hyvin turvatut investoinnit houkuttelevat.
– Uruguay on aika monilla indikaattoreilla hyvin menestyvä maa. Se ei ole köyhä banaanitasavalta vaan liberaali valtio, Teivainen sanoo.
Enemmistö puoltaa tehtaita Uruguayssa
Teivaisen mukaan enemmistö uruguaylaisista puolustaa selluteollisuutta. Tätä ei yksikään kriitikko Uruguayssa kiistä. Vasemmistopuolueet ovat yleisesti selluteollisuuden kannattajia. Parlamentissa vastustajia löytyy erityisesti oikeiston piiristä.
– Parlamentissa enemmistö on tehtaiden kannalla. Siellä tilanne on lähellä Suomen Nato-kannatusta. UPM-vastustajia on vähän, puhutaan alle 5 prosentista, Teivainen sanoo.
Teivainen ei kiistä, etteikö UPM olisi ympäristövaikutuksiltaan haitallinen toimija Uruguayssa, mutta toimintaan on vaikea puuttua. Uruguayn valtio on suojannut suomalaisinvestoinnit hyvin. Tämä suututtaa monia.
– Jotkut sanovat, että paska homma. Toiset, että ehdot voisivat olla paremmat, Teivainen toteaa.
Ympäristöaktivistien lisäksi UPM saa kritiikkiä erityisesti Uruguayn oikeistoradikaaleilta, joita Teivainen kuvailee sikäläisiksi anoturtiaisiksi. Teivainen on tavannut Uruguayssa myös sellaisia UPM:n vastustajia, jotka myyvät omilla maillaan kasvattamaansa eukalyptusta selluteollisuudelle. Heidän mielestään olisi parempi, jos selluteollisuus ja plantaasit olisivat kansainvälisen yhtiön sijaan uruguaylaisten hallinnasa.
UPM:n tehtaat toimivat niitä varten perustetuilla erityistalousalueilla, joissa verotus on minimaalista. Teivainen muistuttaa kuitenkin, että samanlaisia aluesopimuksia on Uruguayssa perustettu muillekin kuin suomalaistoimijoille.
– Eivät ne alueet pelkästään suomalaisille räätälöityjä alueita ole.
Eukalyptusplantaasit uhka monella tavalla
Globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger sanoo, että eukalyptusplantaasit uhkaavat uruguaylaista ympäristöä usealla tavalla. Tilanteeseen on vaikea saada muutosta.
– Ympäristölainsäädäntöä ei voi kiristää tai firmojen toimintaa haitata ilman, että Uruguayn valtion pitäisi maksaa valtavat sakot, Kröger sanoo.
Eukalyptuspuu imee tehokkaasti vettä maaperästä, sillä sen juuret ulottuvat yli 30 metrin syvyyteen. Tämän vuoksi plantaasit vähentävät alueellisesti pohjavesiä.
Samalla maaperän suolapitoisuudet muuttuvat. Tätä edesauttaa myös maaperän muokkaaminen. Nopeasti kasvavia puita pitää istuttaa useammin. Kröger kertoo, että eukalyptuksista kehitetään koko ajan nopeammin kasvavia puita.
– Brasiliassa kaatoaika on parhaimmillaan 5 tai jopa 4 vuotta. Uruguayssa kaadettavat puut ovat 5–10-vuotiaita.
Krögerin mukaan plantaaseilla käytetään myös ympäristömyrkkyjä tavalla, jota Suomessa ei sallittaisi. Brasiliassa plantaasien laidoilla on pääkallokylttejä, joilla varoitetaan menemästä alueelle.
Elokapina järjesti maanantaina mielenosoituksen UMP Kymin tehtailla. Katja Juurikko
Kuivuus La Niñan ansiota
Kröger torjuu väitteet siitä, että eukalyptusplantaasit olisivat ilmastoteko, joiden avulla UPM lisää hiilinieluja.
Hänen mukaansa eukalyptuspuu vapauttaa maaperästä hiilidioksidia jopa 80 prosenttia siitä, mitä puun maanpäälliset osat sitovat.
Myös sellutehtaat tuottavat Krögerin mukaan paljon hiilidioksidia.
– Miljoonan tonnin sellun tekeminen tuottaa yli 2 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, Kröger sanoo.
Uruguayta vaivaava kuivuus ei kuitenkaan johdu eukalyptusplantaaseista. Uruguayn tapaan myös Brasilia on kärsinyt Tyynellä valtamerellä syntyneestä La Niña -sääilmiöstä.
– Brasiliassa on alueita, joissa ei ole satanut jopa 80 päivään, Kröger kertoo.
La Niñan tilalle on tänä vuonna tulossa El Niño -sääilmiö, joka Krögerin mukaan muuttaa tilannetta paremmaksi.
Samalla kuitenkin nautojen laidunmaiden muuttaminen eukalyptusplantaaseiksi jatkuu. Tämä taas voi johtaa siihen, että Amazonin sademetsiä raivataan vastaavasti karjan laidunmaiksi.
UPM tuottaa sellua muun muassa Kuusankoskella. Arkistokuva. Lukas Pearsall
Kaakkois-suomen selluteollisuus uhattuna
Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Jacob Donner-Amnell myöntää, että suomalaisessa metsäteollisuudessa on viime vuosina puhuttu paljon uusista puunkäyttöinnovaatioista, mutta hankkeet tuntuvat olevan yhä suunnitelmien asteella.
– Kun perustuotannolla on mennyt viime vuodet hyvin, niin ei ole haluttu riskillä sitoa pääomaa kiinni uuteen, vaan on keskitytty varmistamaan nykytuotantoa, Donner-Amnell sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomessa on UPM:n lisäksi myös kaksi muuta suurta metsäteollisuusyritystä. Myös Stora Enso ja Metsä Group kaatavat metsää tehokkaasti.
Donner-Amnell myöntää, että Suomessa puunkäyttötilanne voi pian olla "lähellä maksimia". Kun Suomeen suunnitellut uudet metsäteollisuusinvestoinnit käynnistyvät parin vuoden päästä, hakkuumäärät noussevat 85 miljoonaan kuutioon.
UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren kertoo, että Suomen metsien ekologisesta kestävyydestä käydään parhaillaan keskusteluja. Lundgrenin mukaan Suomen metsät kasvavat 103–104 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun niitä hakattiin viime vuonna noin 75 miljoonaa kuutiota.
Donner-Amnellin mukaan Venäjän sotatoimet ovat sekoittaneet metsäteollisuusbisnestä koko Itämeren alueella. Puun hinta on noussut samaan aikaan kun sellun markkinahinta ja kysyntä maailmalla on laskenut.
Vaikka Uruguayn lyhytkuituisella sellulla ei voi korvata kokonaan täkäläistä pitkäkuituista sellua, siellä tuotettava sellu voi kuitenkin sekoittaa maailman sellumarkkinoita.
Uruguayn tuotanto, lähialueelta saatavan raaka-aineen rajallisuus ja sellumarkkinoiden kysynnän lasku ovat Donner-Amnellin mukaan uhkakuva erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen sellutehtaille.
2
