Sana sunnuntaiksi | Kastettu, Rakastettu (Matt. 3:13–7)

Jeesus kastettiin, aikuisena. Läsnä olivat Johannes Kastaja, paikalla sattumalta olleet sekä Jumala ja Pyhä Henki. Kasteesta alkoi Jeesuksen vajaan kolmen vuoden tehtävä: parantaa, opettaa, elää ihmisten kanssa ja lopulta kuolla ristillä puolestamme. Kaste antoi voiman kohdata tuleva. Mutta voimaa antoi myös Jumalan rakkaus: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.”

Kastejuhlissa katse kiinnittyy kastettavaan, usein pieneen lapseen. Lapsi tarvitsee ympärilleen aikuisia, rakkautta, hyviä sanoja ja rutiineja sekä rukousta. Vaikka juhla on uuden, kastettavan opetuslapsen, on se myös elämässään pidemmälle eläneiden hetki. Hekin tarvitsevat rakkautta ja voimaa tehtäviinsä.

Siksi haluisin kertoa Jumalasta ja kasteen tarpeellisuudesta juuri heille.

Haluaisin katsoa jokaista silmiin ja muistuttaa niin sattumalta kuin tositarkoituksella paikalle tulleita siitä, että heidätkin on kastettu. Kasteveden kantokyky on melkoinen, kunhan lakkaa turhan räpiköinnin.

Lohduttaisin, että Jumala rakastaa nimeensä kastettua, vaikka kastemekko kävi pieneksi ja omat ajatuksetkin tuntuivat kasvaneet ulos Jumalasta. Rakastaa, vaikka mekko tahrautui maailman menossa ja pyhäpuvun puntit repesivät elämänpolun karikoissa. Jeesuksen opetuslapsen puku ei käy koskaan pieneksi. Sinä et sitä pessyt väärin, eikä se kutistunut käyttämättömänä kaapissa, vaikka niin luulet!

Rohkaisisin nojaamaan kasteen armoon, Jumalan läsnäoloon ja kerran totaalisen puhtaaksi pestyyn olemukseen. Toteisin yhdessä kuulijoiden kanssa, että meidän ei kasteen eikä Jumalan rakkauden eteen tarvitse omin voimin tehdä niin järjettömästi töitä kelvataksemme. Ihmettelisimme, miksi silti niin teemme.

Pyytäisin keskittymään rutiineihin, tylsiin ja päivästä toiseen toistuviin, elämää suojeleviin. Pyytäisin maustamaan rutiinit rukouksella oman itsen, perheen ja kastetun puolesta. Hyvässä ja tavallisessa arjessa on paikkansa pyhälle, rukoukselle ja taivashetkille.

Ja vielä vääntäisin rautalangasta, että kaste ei ole vain nimeä varten. Kaste liittää meidät Jeesukseen ja Hänen kauttaan Jumala lupaa meille enemmän, kuin nimemme:

”Älä pelkää, älä pelkää, sinä et pääse putoamaan. Rakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan.” (Juha Tapio: Rakastettu)

Mirva Lehtinen

Kirjoittaja on Kuusankosken seurakunnan kappalainen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka