Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Suomen mestari Elina Lampelan seipään pitää osua kuoppaan seuraavaksi EM-kilpailuissa

Seiväshyppääjä Elina Lampela sai Suomen mestaruudesta roimasti lisää itsevarmuutta. Hän kukisti Joensuussa Kalevan kisojen finaalissa lajin kotimaisen ykkösurheilijan ja pitkäaikaisen kilpakumppaninsa Wilma Murron, joten onnistuminen ennen EM-kilpailuja tuli hyvään aikaan.

– Se oli tosi hyvä kisa. MM-kilpailujen jälkeen oli hankalaa, mutta tuo kisa nosti itsevarmuutta ja tuli hyvään kohtaan, Lampela palasi asiaan puhelimitse.

– Kisa antoi luoton, että olen taas hyvässä kunnossa ja voin hypätä ennätyksiä.

Itseluottamuksen määrä kasvoi, mutta haastattelupyyntöjä ei ole ollut vielä riesaksi asti.

– Heti kilpailun jälkeen oli, mutta ei muuten, Lampela naurahti.

Kunnon pitää olla kohdallaan seuraavaksi EM-kilpailuissa Münchenissä. Karsinta on jo maanantaina.

– Ensisijainen tavoite on päästä finaaliin. Karsinnat ovat olleet minulle yllättävän hankalia. Ne eivät ole olleet niin helppo paikka kuin ajattelin, kun menin Tokioon tai Eugeneen. Arvokilpailukarsinta on erilainen, Lampela myönsi.

Vuosi sitten olympialaisissa hän jäi tuloksetta. Heinäkuussa MM-kilpailuissa Lampela selvitti karsinnan aloituskorkeuden 420, mutta 435 oli liikaa. MM-reissu synnyinmaahan oli paha pettymys, koska jo kesäkuussa Espoossa oli ylittynyt 450. Sen hän taivutti Joensuussakin.

Psykologi apuna

Karsintakilpailu on usein se, joka määrittää suomalaisurheilijan suuren yleisön silmissä kisaturistiksi tai onnistujaksi. Lampelalla on keinot vaikeiden tilanteiden käsittelyyn ja niihin valmistautumiseen.

– Työskentelen urheilupsykologin kanssa. Hänen kanssaan olen käynyt tilannetta läpi.

MM-pettymyksestä hän pääsi yli hyvillä suorituksilla SM-kilpailuissa, mutta Tokio harmitti pidempään.

– Ilman tulosta jääminen ja siitä toipuminen ottivat enemmän aikaa.

Lampela on ollut aiemminkin tilanteissa, joissa on tarvittu syvempää miettimistä. Hän taivutti vuonna 2015 hallissa 432 ja ulkona 416. Molemmat olivat 17-vuotiaiden Suomen ennätykset. Ulkona rima jäi kannattimilleen korkeammalla vasta yli kolme ja hallissa viisi vuotta myöhemmin.

– Minulla oli hyppykammo. En saanut seivästä kuoppaan ja juoksin läpi. Meni useampi vuosi, etten uskaltanut ottaa isoa seivästä tai nostaa otetta.

Maisteriopintoja kohti

Lampelalla on riittänyt tekemistä, joka on tuonut vastapainoa urheilulle. Hän opiskelee Helsingin yliopistossa molekyylibiotieteitä.

– Olen opiskellut kolme vuotta ja edennyt aavistuksen normaalia hitaammin. Syksyllä tavoitteena olisi tehdä kandidaatin tutkielma.

Opinnot ovat edenneet urheilun ehdoilla. Edistystä on tapahtunut kisapaikoilla, kun Lampela kohotti halliennätyksekseen 436 ja ulkoratojen ennätyksekseen 453.

Lampela luottaa siihen, ettei ole vielä saavuttanut maksimejaan.

– Koen, että olen kehittynyt, mutta on myös parannettavaa. Hyppy ei ole vielä valmis.

Kandidaatin tutkinnon jälkeen hänen pitäisi valita maisteriohjelma ja aloittaa gradun pakertaminen. Olympiadi on kiireinen urheilukentillä ja luentosalissa.

– Urheilu on ykkösjuttu. Pariisi on mielessä, hän mainitsee vuoden 2024 kesäolympialaiset.

Lajikokeilu vei mukanaan

Lampela syntyi Yhdysvalloissa, kun hänen perheensä asui siellä isän työn takia. Perhe muutti Ouluun, kun Elina oli parivuotias. Yleisurheilu alkoi jo varhain. Sitten välineeksi valikoitui seiväs.

– Oulun Pyrintö järjesti lajipäivän, ja kokeilin seivästä. Laji iski minuun, myös pika-aidoissa tavoitteellisesti kilpaillut Lampela kertoi.

Vuonna 1998 syntyneet Lampela ja Murto ovat kisanneet pitkään yhdessä, mutta urat ovat edenneet eri tahtiin. Suomen ennätysnainen Murto taivutti vuonna 2016 hallissa nuorten maailmanennätyksen 471.

– Hän on MM-kutonen, joten kyllä kelpaa voittaa, Lampela palasi SM-kultatunnelmiin.

Hän muistutti kovien kilpakumppanien merkityksestä.

– Jos Wilma ja Saga (Andersson) eivät olisi olleet mukana, olisiko voitto tuntunut niin hyvältä? Tuntuu hyvältä voittaa, kun mukana on Suomen parhaat.

Murto on hypännyt parhaimmillaan ulkona 472 ja Andersson 445. Lampela kokee kilpailun hyväksi ja kehittävän koko kolmikkoa.

Seiväs osuu jälleen mukavasti kuoppaan ja askeleissa on varmuutta, kun EM-kilpailut lähestyvät.

– Olen hyvässä kunnossa, joten on realistiset mahdollisuudet päästä finaaliin ja voin lähteä luottavaisesti karsintaa kohti.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.