Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Onni Valakari paistattelee Pafoksella Kyproksen sarjakärjessä – "Oma tilanteeni on hyvä"

Mitä tulee ensimmäiseksi mieleen viisikirjaimisesta sanasta Pafos?

Ainakin ensikuulemalta kreikkalaisperäinen eksotiikka, lämpimät kelit ja punk-tohtorista koko kansan filosofiksi kasvaneen Esa Saarisen räätälöimät luentomatkat aurinkoiseen Afroditen kaupunkiin.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen keskikenttäpelaajalle Onni Valakarille saarirannikkoparatiisi on arkinen työpaikka, jolla on tarjottavanaan omanlaisia työsuhde-etuja.

– Viime aikoina siellä on ollut 30 asteen lämpöä, toisen polven jalkapalloilija Valakari hymähtää.

Kyproksella laadukasta jalkapalloa

Pafos FC johtaa Kyproksen pääsarjaa. Tämä ei sinänsä soita tiukua suomalaisen lajijännärin nupissa, vaikka ehkä pitäisi.

Valakari perustelee vastaansanomattomasti, miksi runsaan 1,2 miljoonan asukkaan Kyproksella pelataan laadukasta jalkapalloa.

– Sarjassa on kaksi Eurooppa-liigan joukkuetta, Omonia ja AEK Larnaka. Koska Kyproksen liiga ei näy Suomen tv:ssä yleisemmin, täällä ei sarjaa juuri seurata, eikä siitä liiemmin tiedetä, Valakari kertoo helsinkiläisen hotellin oleskelutiloissa Munkkiniemessä.

Omonia ja AEK Larnaka ovat eurooppalaisella lajikartalla tuttuja seuroja. Pafos FC puolestaan on tuoreempi tuttavuus, sillä seura perustettiin vuonna 2014.

Valakari pelaa Pafoksella neljättä ja toistaiseksi viimeistä kauttaan.

– Kaikki toimii seurassa hyvin. Omistajat ovat panostaneet joukkueeseen paljon. Päivärytmi on pelaajalle tyyliin treenit, ruokailu, paluu kotiin ja mahdollisesti peli.

Vaikka Valakarin sopimus Pafoksen kanssa on katkolla, se sopii hänelle.

– Oma tilanteeni on hyvä ja toivottavasti sellaisena pysyy.

Tähtihetki Huuhkajissa maailmanmestaria vastaan

Valakarin peliaika Huuhkajien viime maaotteluissa on ollut kortilla. Keskikenttäpelaajalle ei oikein ole löydetty hänelle sopivaa pelillistä roolia.

Valakari, 23, on jo ehtinyt kokea tähtihetken Huuhkajissa. Hän teki marraskuussa 2020 A-maajoukkuedebyytissään kauniin maalin lauottuaan pallon paristakymmenestä metristä ohi kaksi vuotta aiemmin maailmanmestaruuden voittaneen Ranskan maalivahdin Steve Mandandan.

– Se oli hieno maali, mutta siitä on pitkä aika. Toivottavasti onnistun maalinteossa uudelleen.

Kisa pelipaikasta sytyttää kilpailuhenkiseksi tunnustautuvan Valakarin.

– Sen takia jalkapalloa pelataan, että siitä koituu joskus paineita. Muutenhan tässä ei olisi mitään järkeä.

Valakarin Simo-isä valmensi kuopiolaisen KuPSin Suomen mestariksi 2019. Rakkaus nautinnolliseen taitojalkapalloiluun on periytynyt pojalle.

Onni Valakari bongattiin kesällä Helsingin Töölön stadionin katsomosta KuPS-paidassa, kun HJK otti kotimaisen liigan kärkiottelussa mittaa savolaisesta haastajastaan.

– Seuraan KuPSin pelejä minkä pystyn. Loppukauden mestaruustaistelusta tulee mielenkiintoinen.

Augsburgin Jensen palaa Huuhkajiin myötätuulta purjeissaan

Loukkaantumistensa jälkeen pitkästä aikaa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen palaava keskikenttäpelaaja Fredrik Jensen valmistautuu lauantaiseen Kansojen liigan Romania-kotiotteluun tavallista tuhdimman myötätuulen tukemana.

Tuulta purjeisiin puhalsi viime lauantaina Jensenin Augsburgin 1–0-kotivoitto eräänlaisessa paikallispelissä Saksan Bundesliigan suuresta ja mahtavasta Bayern Münchenistä.

– Voitimme myös viime kaudella Bayernin kotona, joten ehkä aiheutamme sille jo päänsärkyä, Jensen virnistää mutta vakavoituu saman tien:

– Maalivahtimme (puolalainen Rafal Gikiewicz) piti meitä lopussa pystyssä. Bayernilla oli paljon hyviä maalipaikkoja, Jensen myöntää.

Pitkästä aikaa kunnon kesäloma

Jensen tuli Bayern-peliin kentälle vaihdosta 75. minuutilla. Vaihtomiehen osakin sopii hänelle vaikean viime kauden jälkeen.

– Maaliskuussa repesi reisi, enkä pelannut sen jälkeen sekuntiakaan. Maajoukkueeseen en pitkään aikaan odottanutkaan kutsua, Jensen kertoo.

Toipilasajassa oli puolensakin.

– Sairauslomalla sain pitkästä aikaa pidettyä kesällä kunnon loman. Nyt on tärkeintä saada alle peliminuutteja, Jensen tietää.

Loukkaantumiset eivät ole jättäneet häntä rauhaan alkaneena liigasyksynäkään.

– Sain vieraspelissä Hoffenheimia vastaan aivotärähdyksen, ja olin sen takia sivussa seuraavasta Hertha-ottelusta. Sen jälkeen Bremeniä vastaan jo pelasin, kertoo Jensen, jolla on neljän vuoden Augsburg-palveluksen jälkeen sopimuksestaan baijerilaisseuran kanssa tämä kausi jäljellä.

Helsingissä pelattavassa Romania-ottelussa hän ei pakkomielteisesti tavoittele kuuta taivaalta.

– Tärkeintä minulle on olla joukkueen mukana. Autan joukkuetta niin hyvin kuin pystyn, Jensen lupaa.

Sallitko sijaintitiedon käytön?

Mediatalo Keskisuomalainen voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua mainontaa. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.