Ensi vuoden alusta lähtien täysi-ikäinen suomalainen voi korjata juridisen sukupuolensa omalla selvityksellä, jos hallituksen esitys translaiksi hyväksytään eduskunnassa. Sukupuolen vahvistamiselle ei vaadita lääketieteellisiä toimenpiteitä, ja laista poistuvat vaatimukset lääketieteellisestä selvityksestä ja lisääntymiskyvyttömyydestä.
Mitä tämä tarkoittaa urheilussa?
– Tämä on kesken. Käsittelemme tätä Olympiakomitean hallituksen kokouksessa joulukuussa. Lajiliitot määrittelevät osallistumisoikeuksista oman kilpailutoimintansa osalta. Kansainväliset lajiliitot etenevät eri tahdissa omissa linjauksissaan, sanoo Suomen olympiakomitean yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija Karoliina Ketola.
Ketola oli laatimassa Olympiakomitean lausuntoa sosiaali- ja terveysministeriölle lainvalmistelun yhteydessä. Huhtikuun alussa annetussa lausunnossa Olympiakomitealla ei ollut muutosehdotuksia lakiluonnokseen, mutta se nosti lausunnossaan esiin mahdollisia ongelmia.
– Kilpaurheilun uskottavuus edellyttää, että kilpailijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset, eikä yksilöllä ole suhteessa toisiin epäreilua tai suhteetonta etua. Tällainen tilanne voisi syntyä, mikäli juridisen sukupuolen muuttaminen on mahdollista ilman vaatimusta sukupuolenkorjausprosessista ja omaan ilmoitukseen perustuen. Ilman hormonihoitoja tai muuta lääketieteellistä sukupuolenkorjausprosessia erityisesti sukupuolensa miehestä naiseksi korjannut voi saada urheilussa kilpakumppaneihinsa nähden suhteettoman edun, Olympiakomitea kirjoitti.
Jos sukupuolen juridinen vahvistaminen perustuu puhtaasti ilmoitukseen ilman vaatimusta korjausprosessista, urheilun täytyy muilla tavoin varmistua kilpailun reiluudesta, Olympiakomitean lausunnossa todettiin.
– Esitys tulee toteutuessaan vaikeuttamaan erityisesti kilpailuihin osallistumisoikeuden määrittelyä, Olympiakomitea totesi.
Vastuu lajiliitoilla
Suomen translain uudistus osuu ajankohtaan, jolloin urheilujärjestöt kaikkialla maailmassa joutuvat ottamaan kantaa transsukupuolisten osallistumisoikeuteen urheiluun. Syynä on se, että Kansainvälinen olympiakomitea KOK uudisti viime marraskuussa ohjeensa sukupuoleen perustuvista sarjoista. Aiempien sääntöjen vaatimus transnaisten testosteroniarvojen alentamisesta poistui ja käytännössä vastuu osallistumisoikeuden määrittämisestä siirtyi lajiliitoille.
Aiemmat ohjeet olivat voimassa vielä 2021 Tokion olympialaisissa. Tokiossa kilpaili olympiahistorian tiettävästi ensimmäinen transnainen, uusiseelantilainen painonnostaja Laurel Hubbard, joka oli ennen sukupuolen korjaamista kilpaillut miesten sarjoissa.
Tokiossa voimassa olleen KOK:n suosituksen mukaan transnaiset voivat kilpailla naisten sarjassa, jos alensivat testosteronitasonsa alle kymmeneen nanomooliin litrassa verta vuoden ajan ennen kilpailua. KOK:n marraskuussa julkaistut uudet ohjeet eivät enää sisällä testosteronirajaa.
Erilaisia käytäntöjä
KOK:n ohjeiden vaikeudet tulevat kymmenkohtaisen ohjelistan kohdista 5 ja 6. Viides kohta määrä, ettei urheilijaa saa sulkea pois kilpailuista sukupuolisen kehityksen poikkeaman tai transsukupuolisuuden takia, ellei tämän voida osoittaa johtavan epäreiluun kilpailuetuun. Kuudes kohta määrittelee, miten osallistumisoikeuden rajoitukset on perusteltava tutkimustiedolla.
Kuudennen pykälän mukaan osallistumisoikeuden rajaamisen pitää perustua tutkimustietoon, joka todistaa "johdonmukaisen, epäreilun ja suhteettoman kilpailuedun". Muotoilu on niin väljä, että se on jo johtanut erilaisiin käytäntöihin eri lajeissa.
Kansainvälinen uimaliitto Fina on sulkenut naisten sarjoista transnaiset, jotka ovat läpikäyneet osankin miehen puberteetista.
Kansainvälinen triathlonliitto päästää transnaiset naisten sarjoihin, mutta heiltä vaaditaan testosteronin alentamista alle 2,5 nanomooliin litrassa vähintään kahden vuoden ajan ennen kilpailua. Lisäksi transnaisen osallistumisesta miesten sarjan kilpailuun täytyy olla kulunut vähintään neljä vuotta.
Kansainvälinen rugbyliitto on kieltänyt transnaisten osallistumisen naisten sarjoihin. Samalle kannalle asettui elokuussa WBC-nyrkkeilyliitto, joka linjasi elokuussa, että transurheilijoiden osallistuminen vaarantaa terveyden ja turvallisuuden.
– Kun katsoo ensimmäisiä lajiliittoja, jotka ovat uudistaneet sääntöjään, se on lähinnä ollut tiukennuksia. KOK:n tavoite oli lisätä inkluusiota, mutta toistaiseksi kansainvälisten lajiliittojen tasolla se ei näytä menneen siihen suuntaan, Karoliina Ketola Suomen olympiakomiteasta sanoo.
Iso osa lajiliitoista ei ole saanut ratkaisuja tehtyä.
Suomessa Palloliitto on Olympiakomitean linjauksia odottaessaan päättänyt, että transsukupuolisten pelaajien tapaukset käsitellään yksittäisinä. Palloliiton kilpailutoiminnan johtaja voi antaa transsukupuoliselle pelaajalle pelioikeuden naisten alueellisissa sarjoissa, mutta liitto valmistelee valtakunnallisten sarjojen ohjeet vasta sen jälkeen kun Olympiakomitean ohjeet ovat valmistuneet.
. Ei sekään osannut auttaa .
Suomen tennisliitto joutui viime talvena pohtimaan transnaisen oikeutta osallistua naisten sarjoihin. Liittoon otti yhteyttä henkilö, joka oli aloittamassa sukupuolen korjaamisen naiseksi ja halusi liitolta kannanoton.
– Selvitimme asia Kansainvälisen tennisliiton kanssa, mutta ei sekään osannut auttaa. Ei siellä vieläkään ole selvillä, mikä heidän kantansa on, Tennisliiton toimitusjohtaja Teemu Purho kertoo.
Tennisliitto ei lopulta joutunut tekemään asiassa ratkaisua, sillä linjausta pyytänyt henkilö ilmoitti, ettei asia enää ole ajankohtainen.
– Emme tehneet mitään päätöstä, vaan odottelemme kansainvälisen liiton päätöstä, koska nyt meillä ei ole tapausta mitä käsitellä, Purho kertoo.
Teemu Purho ennakoi, että tenniksessä voi tulla erilaisia linjauksia lajin eri katto-organisaatioilta.
– Tässä voi tulla erilaisia kantoja eri tasoilla, sillä Kansainvälisen tennisliiton ja kansallisten tennisliittojen lisäksi (ammattilaistenniksen) ATP ja WTA ovat eri organisaatiot, Purho muistuttaa.