Huippu-urheilussa pitkään toiminut Tommi Pärmäkoski haluaa suomalaiseen urheiluun lisää positiivisuutta yli lajirajojen. Pärmäkoski, 39, on yksi tuoreista Suomen olympiakomitean huippu-urheiluvastaavista.
– Ollessani naisten lentopallomaajoukkueen fysiikkavalmentajana sanoi eräs pelaaja, että kerroin 25 asiaa, jotka hän on tehnyt väärin. Hän pyysi minua sanomaan edes yhden asian, jonka teki oikein.
– Tämä kuvastaa sitä, että liian usein nähdään vain asiat, jotka on tehty väärin tai huonosti. Onkin äärimmäisen tärkeää huomata asiat, jotka ovat hyvin, ja ammentaa niistä voimaa.
Pärmäkoski on toiminut aiemmin muun muassa nelinkertaisen F1-maailmanmestarin Sebastian Vettelin henkilökohtaisena fysiikkavalmentajana sekä miesten ja naisten lentopallomaajoukkueen fysiikkavalmentajana. Hän työskentelee lisäksi kuluvan kauden loppuun Tampereen Tapparan SM-liigajoukkueen fysiikkavalmentajana.
Hän nostaa tärkeään rooliin suomalaisuuden arvostamisen.
– Ei voi vain lähteä kopioimaan muiden malleja. Suomalaisessa urheilukulttuurissa on paljon tietoa, perimää ja osaamista, sitä pitää arvostaa ja kehittää vastaamaan yhä kiristyvään kansainväliseen kilpailuun.
Pärmäkoski vakuuttaa haluavansa tehdä parhaansa suomalaisen urheilun eteen.
– Olen toiminut yksilö- ja joukkuelajeissa maailman huippujen kanssa. Minua motivoi suunnattomasti mahdollisuus jakaa oppimiani asioita, sillä suomalaisten urheilijoiden menestyksen tukeminen on minulle sydämen asia.
"Tehtäväni on sparrata lajiliittoja"
Pärmäkosken vastuualueeseen kuuluvat yleisurheilun teholajit eli hypyt, heitot sekä juoksujen pikamatkat, paini, uinti, golf sekä autourheilu. Hän on myös työparina muiden huippu-urheiluvastaavien kanssa tenniksessä, judossa, jääkiekossa sekä salibandyssa.
– Tehtäväni on sparrata lajiliittoja huippu-urheilua tukevissa prosesseissa. Lajeja taas johtavat lajiliitot, joiden työtä huippu-urheiluyksikkö tukee. On tärkeää yhdistää tietoa. Erittäin merkittävää on valmennuskeskusten, urheiluakatemioiden, Kihun (Huippu-urheilun instituutti), lajiliittojen, seurojen sekä muiden urheilun sisällä olevien osaamisen käyttö.
Pärmäkoski peräänkuuluttaa resurssien järkevää käyttöä ja kohdentamista juniorivuosista lähtien.
– Seurat, koulut ja kerhot ovat innostuksen ja intohimon rakentajia. Tätä polkua meidän täytyy tukea. Pidän tärkeänä, että lapset ja nuoret voivat tutustua eri lajeihin. Tämä vaatii toimivien puitteiden luontia sekä vahvaa lajien välistä yhteistyötä huomioiden myös muut mahdollisuudet. Toivon lisäksi vahvempaa arvostusta nuorten urheilijoiden valmentajille.
Systemaattisesti edeten
Hän muistuttaa huippu-urheilun vaativan järkevää resurssin käyttöä.
– Kyseessä on kokonaisuus, joka vaatii ympärilleen sitoutuneen urheilijan lisäksi osaavan valmennuksen ja erilaisten asiantuntijoiden tuen. Mitä sitoutuneempia osaajia meillä on, sitä suurempia mahdollisuuksia syntyy urheilijan uran huippuvaiheeseen. Mukaan vaaditaan toki myös olosuhteita.
Merkittävä rooli on luonnollisesti rahalla.
– Rahaa on kyettävä hankkimaan esimerkiksi markkinoinnin ja yrityssuhteiden kautta. Rahat on laitettava oikeisiin prosesseihin.
Pärmäkoski vakuuttaa uskovansa vahvasti suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuuteen.
– Meillä on valtavasti tietoa ja osaamista sekä lahjakkaita urheilijoita sekä valmentajia. Kun vielä kykenemme jalkauttamaan osaamistamme systemaattisemmin sekä tukemaan lajien tarpeita, syntyy menestystä ennemmin tai myöhemmin.