Kreikan saarten ylikuormittuneilta leireiltä siirretään ensi viikolla 25 lasta ja nuorta Suomeen. Samalla päättyy ensimmäinen vaihe pitkästä projektista, joka alkoi viime syksynä Kreikan pyydettyä muilta EU-mailta apua ja johti Suomessakin tiukkaan poliittiseen vääntöön yli hallitus-oppositiorajojen.
Maahanmuuttovirastossa Helsingin Pasilassa Monna Airiaisella on edessään lista ensimmäisellä lennolla tulevista alaikäisistä. Numerot ovat vaihtuneet nimiksi jo jokin aika sitten, ja ensi viikolla sisäisten siirtojen koordinaattorina toimiva Airiainen menee heitä kentälle vastaan. Ensimmäiset tulijat ovat 10–16-vuotiaita afganistanilaisia.
Kreikan leirien olosuhteita on kuvattu epäinhimillisiksi, koska puutteita on niin vedestä, terveydenhoidosta kuin riittävistä nukkumistiloistakin. Pääkaupunkiseudulla ryhmäkodissa tulijoita odottaa täysin toisenlainen todellisuus.
– Kontrasti on varmasti aika hurja, kun tulee esimerkiksi Morian viidakosta, jossa asutaan erinäköisissä hökkeleissä ja teltoissa. Täällä heillä on oma makuuhuone, jossa on vessa ja suihku sekä erilaisia oleskelutiloja, Airiainen kuvailee.
– Jatkuvassa epävarmuudessa ja pelossa oleminen on psyykkisesti raskasta, mutta täällä he tietävät olevansa turvassa.
Hallitus on päättänyt ottaa Välimeren maista yhteensä 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa, joista valtaosa saapuu Suomeen lähikuukausien aikana. Yhteensä sata otetaan juuri Kreikan pahamaineisilta leireiltä Lesbokselta, Kosilta, Samokselta ja Kiosilta.
Lisäksi Maltalta Suomi ottaa noin 26 ja Kyprokselta noin 30 apua tarvitsevaa. Alaikäisten ohella vastaan otetaan yksinhuoltajaperheitä tai esimerkiksi raskaana olevia. Kulujen kattamiseksi Suomi on saanut EU:lta 12 miljoonaa euroa.
Vanhempia etsitään tai he ovat kuolleet
Airiaisen pöydälle turvapaikanhakijoiden siirrot tulivat huhtikuussa, keskellä pahinta korona-aikaa. Lapset ja nuoret haluttiin saada Suomeen nopeasti, koska viruksen pelättiin leviävän kuormittuneilla leireillä.
Poliittiseen vääntöön verrattuna siirtojen järjestäminen sujui lopulta mutkattomasti.
– Me hioimme prosessin viime kerralla niin hyväksi, että tiesin tehtävän olevan sikäli helppo, Airiainen kertoo.
Maahanmuuttokriisin keskellä Euroopan unionissa hioutui valmis malli siitä, miten Välimeren rantavaltioihin tulleita voidaan jakaa jäsenmaihin. Kansainvälisellä siirtolaisuusjärjestöllä (IOM), Euroopan turvapaikkavirastolla (Easo) ja Euroopan komissiolla on kaikilla oma roolinsa siinä, miten apua tarvitsevat ohjataan EU-maissa eteenpäin.
Tällä kertaa siirroista tekee poikkeuksellisen se, että suurin osa tulijoista on alaikäisiä. Eason asiantuntija on haastatellut nuoret lähtömaassa ja arvioinut lapsen edun.
– Samalla on arvioitu, mikä maa olisi lapselle paras eli onko hänellä siteitä jonnekin päin Eurooppaa, osaako hän kieltä tai onko hänellä itsellään toiveita, Airiainen kertoo.
Kreikan saarilla on ollut 5 000 alaikäistä. Miten afganistanilaiset, syyrialaiset ja pakistanilaiset nuoret ovat päätyneet leireille ilman vanhempiaan?
Airiaisen mukaan tarinoita on yhtä paljon kuin nuoriakin. Suomeen tulevat alaikäiset eivät kaikki ole orpoja.
– Joku on hukannut vanhempansa matkalla tai rajanylityksen yhteydessä, ja joillakin vanhemmat ovat kotimaassa tai kuolleet. Monella on ainakin toinen vanhemmista elossa, ja yritämme heitä jäljittää.
Suomeen tultaessa pätevät perheenyhdistämisen pykälät. Alaikäisellä on oikeus saada vanhempansa Suomeen, mutta sisaruksia oikeus ei koske.
– Leireiltä sisarukset otetaan yhdessä, ja heitä on tulossa Suomeenkin. Myös serkukset pyritään siirtämään yhdessä, Airiainen selvittää.
Nuoria ei ole tarkoitus adoptoida
Hallitus on linjannut, että Suomeen otetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.
Valmista listaa lähtömaista ei Airiaisen mukaan ole, vaan pohjana käytetään tietoa siitä, mistä maista tulleille on yleisimmin myönnetty Suomessa turvapaikka. Näitä maita ovat erityisesti Syyria, Afganistan, Somalia ja Irak.
EU-maiden välillä on vaihtelua siinä, asettavatko ne lisäksi joitain kriteereitä. Suomi voi ottaa sisäisinä siirtoina vastaan muun muassa alaikäisiä, yksinhuoltajia, raskaana olevia ja esimerkiksi lapsia, joilla on jokin vamma tai mielenterveyden ongelmia.
Lähettävät maat valikoivat kaikkien turvapaikanhakijoiden joukosta kriteerit täyttäviä ihmisiä ja lähettävät heidän perustietonsa Maahanmuuttovirastoon. Tietojen perusteella virasto päättää, otetaanko heidät Suomeen.
Suomessa tulijat hakevat turvapaikkaa kuten kaikki muutkin. He ovat Airiaisen mukaan ryhmäkodeissa näillä näkymin täysi-ikäistymiseensä saakka, eikä heitä ole tarkoitus adoptoida.
Airiainen toivoisi tiedossa olevien faktojen ohjaavan keskustelua. Leireillä on hänen mukaansa enemmän nuoria poikia kuin tyttöjä, mikä ohjaa myös sitä, ketä Suomeen otetaan.
– Suomi siirtää niitä ketä siellä on. Kaikki heistä ovat haavoittuvassa asemassa ja siirron tarpeessa, ikään ja kansalaisuuteen katsomatta.