Ympäristöministeriö suunnittelee uusien kansallispuistojen perustamista Itä-Lappiin Sallatunturin alueelle ja Hämeeseen Evon metsäalueelle.
Sallatunturin kansallispuistosta voidaan heti ryhtyä valmistelemaan hallituksen esitystä, joka voitaisiin antaa eduskunnalle jo kevätkaudella 2021. Evon osalta valmistelu etenee seuraavaksi alueellisessa työryhmässä, joka aloittaa työnsä ensi vuoden alussa.
Päätökset kansallispuistojen perustamisesta tekee lopulta eduskunta.
– Oma tavoitteeni on, että tämä eduskunta tekisi päätöksen kahden upean uuden kansallispuiston perustamisesta, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Ministeriölle on tehty kansallispuistoaloitteet myös Korouoman rotkolaaksosta, Porkkalan saaristosta sekä Punkaharjun kansallismaiseman ja Haarikon metsien yhdistetystä alueesta. Lisäksi tarkasteltiin muutamaa muuta kansallispuistokeskustelussa esille nostettua aluetta.
Sallassa iloitaan kansallispuiston etenemisestä
Hämeenlinnassa sijaitseva Evo olisi toteutuessaan maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto.
Evon aloitteen takana on joukko tiedeyhteisöjä ja järjestöjä, muun muassa Helsingin yliopisto, WWF ja Greenpeace. Puistossa on tarkoitus avata tieteellisen tutkimuksen sisältöjä ja merkitystä suurelle yleisölle esimerkiksi tiedeluontokeskuksen ja tiedepolkujen kautta.
– Evolla on Etelä-Suomen mittakaavassa erittäin laaja ja arvokas vanhojen metsien kokonaisuus, sanoi Helsingin yliopiston vararehtori Paula Eerola tilaisuudessa.
Evon metsäalueesta osa on Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsää, osa taas partiolaisten leirialuetta. Nämä alueet on määrä rajata kansallispuiston ulkopuolelle.
Sallatunturin kansallispuistoaloitteen on esittänyt Sallan kunta. Kansallispuisto perustettaisiin nykyiselle Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle luonnonsuojelualueelle. Noin 10 000 hehtaarin suuruinen alue pitää sisällään niin tunturiylänköä kuin vanhoja metsiä.
– Tunnelmat Sallassa ovat mahtavat ja kansallispuiston eteneminen antaa koronan keskellä erityisen kipeästi tarvittavaa uskoa tulevaisuuteen, kommentoi kunnanjohtaja Erkki Parkkinen tiedotteessa.
Aluetaloudelliset laskelmat ovat osoittaneet kansallispuistojen tuovan välillisesti sekä tuloja että työpaikkoja puistopaikkakunnille, huomioi ministeri Mikkonen tilaisuudessa.
Nuuksion laajentaminen selvityksessä
Suomessa on ennestään 40 kansallispuistoa. Ne ovat sekä luonnonsuojelualueita että kaikille avoimia luontonähtävyyksiä ja retkikohteita.
Puistojen kävijämäärät ovat olleet nousussa koko 2000-luvun, ja koronaepidemia on vilkastuttanut puistoja entisestään, kun suomalaiset ovat suunnanneet luontoon. Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat Metsähallituksen mukaan tammi-heinäkuussa viidenneksellä.
– Uudet kävijäryhmät ovat löytäneet kansallispuistot, mikä on tervetullut ja hieno asia. Varjopuolena on ollut se, että suurin kävijäpaine on kohdistunut Etelä-Suomen kansallispuistoihin, joiden palvelut, etenkin jätehuolto ovat joutuneet koetukselle, Mikkonen sanoi.
Hallitus reagoi kasvaneisiin kävijämääriin sekä perustamalla uusia puistoja että pyrkimällä laajentamalla niitä nykyisiä puistoja, joiden ekologista kantokykyä kasvavat kävijämäärät uhkaavat. Esimerkiksi Rokuan ja Teijon puistoja on hiljattain laajennettu, ja muun muassa Tiilikkajärven ja Nuuksion laajentamista selvitellään.
Vuonna 2019 puistoista suosituin oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jossa vierailtiin yli puoli miljoonaa kertaa. Seuraavaksi suosituimpia olivat Urho Kekkosen, Nuuksion ja Kolin kansallispuistot.
Kaikkiaan Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille tehtiin viime vuonna yli seitsemän miljoonaa käyntiä. Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet.