Muutaman sivun saatekirje ja noin 50 sähköistä tiedostoa. Siltä käytännössä näyttää Ranskan, Ruotsin, Yhdysvaltain ja Britannian puolustushallinnoille tässä kuussa lähetettävä Suomen lopullinen tarjouspyyntö uusista hävittäjistä. Hallitusten kautta viidelle konevalmistajalle välitettävään pyyntöön odotetaan vastauksia huhtikuun loppuun mennessä.
– Tarjottavat kokonaisuudet ovat neuvottelujen tuloksena varsin hyvin selvillä kunkin kandidaatin kohdalla, emmekä odota, että niihin sisätöihin tulisi enää suuria muutoksia, sanoo Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja Kari Renko.
Pientä viilaamista on väistämättä edessä, sillä Rengon mukaan kaikilla valmistajilla on vielä vaikeuksia muun muassa Suomen asettamiin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin mahtumisessa. HX-kalusto saa haukata vain kymmenesosan puolustusbudjetista, nykyrahassa noin 250 miljoonaa euroa.
Hornetien tapaan uusille koneille suunnitellaan tehtäväksi myös kaksi elinkaaripäivitystä miljardin euron kappalehintaan. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan HX-hankeessa tunnetaan elinkaaren aikaiset kustannukset paljon paremmin kuin monessa muussa julkisessa hankkeessa.
– Emme aio ostaa sellaista konetta, mitä meillä ei ole varaa käyttää, Kaikkonen vakuuttaa.
Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen muistuttaa, että tarjolla olevien koneiden käytön kustannuksia osana Suomen puolustusjärjestelmää eivät voi laskea muut kuin Suomi – ei edes koneen valmistaja.
Kuukausien sotapeli selvittää paremmuusjärjestyksen
Vastaukset Suomen tarjouspyyntöön ovat laillisesti sitovia. Huhtikuun lopun jälkeen alkaa "hiljainen vaihe", jossa neuvotteluja ei enää käydä.
Tarjouksista tarkistetaan, läpäisevätkö ne käyttökustannusten lisäksi sotilaalliselle huoltovarmuudelle ja teolliselle yhteistyölle asetetut ehdot.
– Jos tarjous ei läpäise aiempia päätöksentekoalueita, sitä tarjoajaa ei oteta mukaan lopulliseen sotilaallisen suorituskyvyn arviointiin, Renko muistuttaa.
Suorituskyvyn arviointi on ensimmäinen kerta, kun ehdokkaita verrataan toisiinsa. Rengon mukaan kyseessä on käytännössä kuukausia kestävä simuloitu sotapeli, jossa käydään läpi realistisia tilanteita ja todellisia uhkakuvia.
Tämän prosessin perusteella ehdokkaat pisteytetään ja Puolustusvoimat tekee hankintaesityksen puolustusministeriölle, joka esittelee sen Valtioneuvoston päätettäväksi vuoden lopulla.
Tarjoukset muuttuneet ostajalle paremmiksi
Koronaepidemian aiheuttamia viivästyksiä on saatu kurottua kiinni, ja Kaikkosen mukaan nyt näyttää siltä, että uusien HX-koneiden alustava operatiivinen toimintakyky saavutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan vuonna 2027.
– On aivan erinomainen asia, että olemme näin pitkällä ja jalkapallotermein viimeisen kerran potkaisemme pallon tarjoajien kenttäpuoliskolle, Kaikkonen sanoo.
– Suomen näkökulmasta toivomme, että saamme viisi laadukasta ja vaatimuksen täyttävää tarjousta ja että kilpailu pysyy kovana loppuun saakka.
Insinöörikenraalimajuri Rengon mukaan tähän saakka käydyt neuvottelut ovat jo osoittaneet sen, että Suomen hankintamalli on luonut todellista kilpailua tarjoajien välille.
– Tarjousten sisällöt niin tarjottavien tuotteiden kuin palveluiden laadun, määrän ja hinnan osalta ovat ostajan kannalta muuttuneet merkittävästi paremmaksi kuin mitä alustavissa tarjouksissa oli, Renko kuvailee.
"Päättäjille kaikki tarvittava tieto"
Tasapuolisen kilpailun lisäksi HX-hankkeessa on korostettu avoimuuden ja läpinäkyvyyden tärkeyttä. Suhteessa julkisuuteen siinä on Rengon mukaan haasteita, kun suuri osa tiedoista on joko ostajan tai myyjän liikesalaisuuksia tai turvaluokiteltua tietoa.
– Mutta on korostettava, että päätöksentekijöille, mukaan lukien eduskunnan asianomaiset valiokunnat, toimitetaan kaikki tarvittavat tieto ja kaikki pyydetty tieto riippumatta tiedon turvaluokituksesta, Renko sanoo.
HX-koneiden hankinnan kokonaiskustannukseksi on määritelty 10 miljardia euroa. Siitä noin miljardi kuluu suorituskyvyn rakentamiseen ja muuhun varautumiseen Suomessa.
Koneiden lisäksi muun muassa aseita ja koulutusjärjestelmiä koskevien tarjousten maksimihintalappu vaihtelee hiukan tarjoajien kesken, mutta Rengon mukaan se on kaikilla noin 9 miljardia euroa.
Indeksikorotuksista lisälaskua?
Suomen Kuvalehti uutisoi aiemmin tällä viikolla koneiden hankintahinnan voivan nousta 1–1,5 miljardia euroa indeksikorotusten eli muun muassa työn ja raaka-aineiden hinnannousun takia pitkän maksukauden aikana. Rengon mukaan luvun suuruusluokka on oikea siinä tilanteessa, että indeksikehitys olisi pahin mahdollinen.
Hintojen nousuun varautumiseksi sopimuksiin neuvotellaan Rengon mukaan ostajan edun nimissä indeksikattoehto.
Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi ovat ehdolla yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen Saab Gripen E/F sekä amerikkalaiset Lockheed Martin F-35A ja Boeing F/A-18 Super Hornet.
Saab tarjoaa Gripeneiden ohessa Suomelle GlobalEye-valvontakonetta, joka on muokattu Bombardierin liikesuihkukoneeseen. Boeingin tarjouksessa on puolestaan mukana Super Hornetin elektroniseen sodankäyntiin varusteltu Growler-versio.