Marin liikkumisrajoituksista Ykkösaamussa: Jos virusmuunnos leviää, tarvitsemme ennemmin lekaa kuin ruuvimeisseliä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan terveysviranomaisten pitäisi kertoa hallitukselle, mitä aikovat viestiä, ennen kuin kommentoivat julkisuudessa. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä, Olli-Pekka Paajanen / STT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut hallitukselle tällä viikolla, että maskipakolla ei saavutettaisi merkittävää lisähyötyä koronaviruksen torjunnassa, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.) Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Marin kommentoi Ykkösaamun haastattelussa myös mahdollisia liikkumisrajoituksia. Hän sanoi, että toimien pitäisi olla välttämättömien ja oikea-aikaisten ohella myös vaikuttavia.

– Terveysviranomaisten viesti on pikemminkin ollut se, että kun muuntovirus leviää, tarvitsemme ennemmin kunnon isoa työkalua, lekaa, emme niinkään yksittäistä ruuvimeisseliä, jolla sitten pistemäisesti säätelisimme eri paikkoja, Marin sanoi.

Hän lisäsi, että jos virusmuunnos leviää vauhdilla, tarvetta ei olisi puuttua vain kauppakeskuksissa ja yksittäisissä yrityksissä tapahtuviin kontakteihin, sillä iso osa tartunnoista tapahtuu muissa sosiaalisissa tilanteissa ihmisten kesken.

– Jos muuntovirus leviää vauhdilla ja ihmiset eivät vapaaehtoisesti vähennä kontaktejansa, meidän pitäisi pystyä puuttumaan hyvin laajasti kaikkiin näihin kontakteihin.

Hän sanoi, että mahdollisten rajoitusten valmistelu on yhä käynnissä eikä siksi kommentoinut, millaisia rajoituksia voisivat olla. Hän korosti, ettei hallitus ole vielä tehnyt päätöksiä vaan asiaan varaudutaan tarpeen niin vaatiessa.

THL ei usko maskipakon auttavan

Marinilta kysyttiin, miksi Suomessa ei ole maskipakkoa. Hän vastasi, että THL:ltä on tiedusteltu hallituksen neuvotteluissa tällä viikolla, kuinka paljon maskipakko toisi lisää työkaluja. Hänen mukaansa terveysviranomaisilta saatu arvio ei ollut "kovin valoisa".

– He katsoivat, että maskipakko olisi ehkä enemmän tässä vaiheessa kosmeettinen kysymys kuin vaikuttava toimi, Marin vastasi.

Marin myös totesi, ettei usko, että valvontaviranomaisten resurssit riittäisivät maskipakon valvontaan. Niin sanottuja maskipakkoja on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön eri alueilla joukkoliikenteessä.

– Sisätiloissa maskin käyttöä suositellaan ja onneksi monet sitä myös edellyttävät, mutta sitten se, kuinka vaikuttava se olisi, millä tavalla sitä valvottaisiin ja ketä siitä sakotettaisiin, niin enpä usko, että meillä sellaiseen riittäisi edes valvontaviranomaisten resurssit.

"Sulkutilan" jälkeinen aika harkinnassa ensi viikolla

Hallituksen tuoreimmat koronarajoitukset tulivat käyttöön tällä viikolla. Kolmen viikon niin kutsutun sulkutilan myötä esimerkiksi ravintolat suljettiin ja yläkoululaiset siirrettiin etäopetukseen lähes koko maassa.

Marin hätkähdytti aiemmin tällä viikolla sanomalla, että koronatilanne voi jatkua vuosia. Ykkösaamussa hän korosti tarvetta varautua esimerkiksi uusiin virusmuunnoksiin ja viittasi kevääseen loppukirinä "tältä erää".

– Ensi viikolla tulemme keskustelemaan siitä, miten siirrymme tämän kolmen viikon sulun jälkeiseen aikaan, eli minkälaisia rajoitustoimia meillä pitää olla vielä tämän kolmen viikon jakson jälkeen, Marin sanoi.

Hän totesi, että rajoitustoimet voivat jatkua hyvin voimakkaina, jos epidemiatilanne ei helpotu yhtään nykyisillä rajoitustoimilla.

– Sitä seuraavalla viikolla tulemme keskustelemaan, miten siirrymme kesää kohti ja miten ennakoimme nykyisten rokotusten ja kausivaihtelun auttavan yhdessä sen kanssa, että tautitilanne pidetään hallinnassa.

Hallitus lukenut viranomaistietoja julkisuudesta

Marin kommentoi myös valmiuslain pykälien käyttöönottoa. Häneltä kysyttiin Ykkösaamussa selvyyttä siihen, milloin viestintä ei ole ollut yhdenmukaista tai on ollut niin pielessä, että viestintää on pitänyt keskittää valmiuslailla valtioneuvoston kanslialle.

Pääministerin mukaan terveysviranomaisten pitäisi kertoa hallitukselle, mitä aikovat viestiä, ennen kuin kommentoivat julkisuudessa. Marinin mukaan koordinoinnin pitäisi mennä niin, että hallitus saa tiedon, jotta voi reagoida siihen ja valmistautua tiedon pohjalta erilaisiin toimenpiteisiin.

– Meillä on ollut esimerkiksi tänä keväänä sellaisia tilanteita, että olemme terveysviranomaisten viestejä lukeneet julkisuudesta, ja nämä samat viranomaiset eivät ole laisinkaan hallitukselle näitä viestejä tuoneet, vaikka edellisenä päivänä siihen olisi ollut mahdollisuus.

Pääministerin esikunnasta haluttiin täsmentää STT:lle, että hallituksella siis täytyy pääministerin mukaan olla päätöksenteossa samat tiedot kuin julkisuudessa eikä niin, että ne luetaan vasta julkisuuden kautta.

Marin sanoi, ettei viestinnän keskittämisessä ole kyse "sensuuripykälästä", vaan viranomaisilla on edelleen velvollisuus viestiä omaan toimialaansa kuuluvista asioista.

Hän viittasi lääkealan turvallisuuskeskus Fimean hetkelliseen linjaukseen olla kommentoimatta Astra Zenecan koronarokotteen käyttöä mahdollisten terveyshuolien vuoksi.

– Itsekin ihmettelin tuota viestiä, koska ensinnäkään tuossa vaiheessa meillä ei ollut tuo pykälä käytössä. Se oli vielä eduskunnan käsittelyssä. Kyllä viranomaisella on myös lain mukaan velvollisuus viestiä itselleen kuuluvista viranomaisasioista.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka